→ Voit lukea tämän luvun myös ranskaksi.
| N |
| A |
| DL |
Datiiville/lokatiiville on eräs toinenkin käyttötarkoitus, mutta ilman prepositiota: sillä merkitään jonkin teon vastaanottaja, esimerkiksi kirjoittaessasi kirjettä jollekulle jollekulle tämä joku on kroatiaksi DL:ssä:
Ana pišepisati pismo Ivanu. Ana kirjoittaa kirjettä Ivanille.
Ana pišepisati pismo Ivani. Ana Kirjoittaa kirjettä Ivanalle.
Sanojen sijamuotojen tunnistamiseksi olen korostanut ne eri värein: sininen on N, punainen on A ja vihreä on DL. Näet värit kun sijoitat hiiren (kosketusnäytöllä sormen) sanan päälle. Kun siirrät hiiren muualle (tai kosket muualle) korostus häviää. Kokeile tätä ylläolevilla esimerkeillä!
Jokaisen luvun alussa on pieni seloste korostusvärien merkityksestä.
DL:ää käytetään näin melko usein seuraavien verbien kanssa, eli kun jotain annetaan (/näytetään/tarjotaan) jollekulle:
|
davati (daje) antaa nuditi tarjota pokazivati (pokazuje) näyttää |
prodavati (prodaje) myydä vraćati palata slati (šalje) lähettää |
Näiden verbien kanssa käyttökelpoisia ovat mm. substantiivit:
|
čestitka (DL -ci) postikortti dar lahja pismo kirje |
poklon lahja
poruka (DL -ci) viesti razglednica kuvapostikortti |
Toiselle ihmiselle annettava/tarjottava/näytettävä asia (lahja, kortti jne.) on akkusatiivissa ja sen saaja DL:ssä:
Ana šaljeslati čestitku Ivanu. Ana lähettää postikortin Ivanille.
Ana dajedavati poklon Goranu. Ana antaa lahjan Goranille.
Kroatian kielessä on myös kaksi muuta verbiä, jotka sivuavat merkityksellään verbiä davati (daje):
|
darivati (daruje) poklanjati | lahjoittaa |
Puheessa hieman yleisemmässä käytössä on poklanjati, ja darivati muodollisessa tekstissä ja sanomalehdissä. Esimerkiksi:
Ana poklanja knjigu Goranu. Ana lahjoittaa kirjan Goranille.
En tietenkään ole vielä tehnyt selkoa verbien menneestä ja tulevasta muodosta, ja moni pronominien muoto on esittelemättä – mutta sillä ei ole väliä, koska sijamuoto ei riipu aikamuodosta tai siitä, käytetäänkö substantiiveja vai pronomineja. Systeemi on aina sama.
Myös alla mainitut kaksi hyödyllistä verbiä käyttävät DL:ää, vaikka jälkimmäisen kohdalla kenellekään ei varsinaisesti anneta mitään ("apua" voidaan sanoa annettavan) – ne vain käyttäytyvät niin.
|
pomagati (pomaže) auttaa pripadati kuulua |
Esimerkiksi:
Tässä suhteessa siis kroaatin DL vastaa suunnilleen suomen allatiivia ("-lle").
DL:ää tulee käyttää kiittäessä, kuten saatuasi jotakin. Lause kuuluu:
hvala na¨ + DL kiitos [-sta] + kenelle
Voit esimerkiksi sanoa:
Hvala na... Kiitos...
... čestitci. ...postikortista.
... poruci. ...viestistä.
... poklonu. ...lahjasta.
... pomoći. ...avusta.
Kyseessä on taas yksi feminiinisukuinen substantiivi, joka ei pääty -a: pomoć f apu.
Selitin jo aiemmin, miten kroatian kielessä sanoja kuten minun käytetään harvemmin ja jollekin kuuluminen ilmenee kontekstista, erityisesti ruumiinosien ja perheenjäsenten suhteen:
Ana pereprati kosu. ‘Ana pesee tukkaa.’ (= tukkaansa)
Jos hän kuitenkin pesee jonkun muun hiuksia, se ilmaistaan usein – tämä on yleistä arkikielessä – mainitsemalla tämä henkilö – jonka hiukset siis ovat kyseessä – DL:ssä:
Ana pereprati Goranu kosu. ▶ Anna pesee tukkaa ‘Goranille’. (t.s. Goranin tukkaa)
Tämäntyyppisissä lauseissa suositaan tätä sanajärjestystä – on tietenkin mahdollista vaihtaa järjestystä jonkin asian korostamiseksi. Kyseessä on sama rakenne kuin verbien lähettää ja kirjoittaa kanssa – Goran ‘saa’ hiustenpesun, samoin kuin hän voi saada viestin, kirjeen tai lahjan.
Kroatian kielessä käytetään possessiiviadjektiiveja – olen jo tähän mennessä näyttänyt sanan moj minun, muut tulevat hieman myöhemmin – mutta ruumiinosista puhuttaessa tavallisinta on käyttää DL:ää. Jos olet ollut tekemisissä saksan kielen kanssa, huomaat rakenteen tuttuuden: ylläoleva lause kääntyy juurikin Ana wäscht Goran die Haare. Samaa kaavaa käyttävät myös hollanti ja romaaniset kielet.
Mikäli et vielä tajunnut, miten DL:ää voitaisiin käyttää ilmaisemaan kenelle ruumiinosa kuuluu, mieti lausetta yllä tästä näkökulmasta: Ana pesee tukkaa, ja tekee sen Goranille.
Neutrisukuisten substantiivien akkusatiivimuoto vastaa niiden perus-, nominatiivimuotoa. DL:ssä niilläkin on erillinen muoto, ja tässä kohtaa tulee tärkeäksi tietää, että joillakin neutrisubstantiiveillakin on erillinen taivutuspohja, joka ei (maskuliinisubstantiiveista eroten) ole lyhempi, vaan pidempi:
|
d | pile (pilet-) tipu |
Huomaa, kuinka ije sanasta dijete muuttuu taivutuspohjassa muotoon je (tällaiset vaihtelut tuottavat monille äidinkielisille puhujille päänvaivaa ja virheitä).
Allaolevia kahta verbiä käytetään DL:n kanssa ja niiden kanssa on pakollista käyttää pronominia se² (kuten aiemmin kerrottu, lauseen toisena sanana mikäli mahdollista):
diviti se² ihailla
smijati (smije) se² nauraa
®
Esimerkiksi:
Goran se divi Ivanu. Goran ihailee Ivania.
Ana se smijesmijati se Goranu. Ana nauraa Goranille.
Kroatiaksi siis – koska DL tavallaan vastaa suomen sijapäätettä -lle — ihmiset sananmukaisesti käännettynä ‘ihailevat jollekulle’ (mikä suomeksi tietenkin kuulostaa omituiselta) mutta kuten suomeksikin ‘nauravat jollekulle’.
DL:ää käytetään myös erääseen aivan toiseen tarkoitukseen, liikeverbien kanssa:
| ići (ide) mennä | trčati (trči) juosta |
Kun menet tai juokset jonkun luo, kroatiaksi tämä ilmaistaan ® DL:llä:
Ana ideići Ivanu. Ana menee Ivanin luo. ®
Trčimtrčati mami. Juoksen äidin luo.
Samoin sitä käytetään kun mennään jonkun pitämään kauppaan tai toimistoon:
| frizer (») kampaaja | zubar (») hammaslääkäri |
Esimerkiksi:
Ivan sutra ideići zubaru. Ivan menee huomenna hammaslääkäriin/hammaslääkärille. ®
Tässä on kaksi esimerkkiä lisää substantiiveista, joissa, kuten olen merkinnyt, paino standardijärjestelmässä siirtyy (zubar → zubaru).
Eräs DL:n erikoiskäyttö on sanan kuća talo käyttö määränpäänä: tarkoittaen kotia vaikka asuisitkin vuokra-asunnossa:
Ana danas ideići kući. Ana menee tänään kotiin.
Huomautus. Tämä koskee vain kyseisen substantiivin DL:ää ilman prepositioita. Preposition u¨ kanssa substantiivilla on sen perusmerkitys:
Ana ideići u kuću. Ana menee taloon. (u¨ + A)
Ana je u kući. Ana on talossa. (u¨ + DL)
Samaan erityistarkoitukseen käytetään eritoten Kroatian länsi- ja pohjoisosissa seuraavaa adverbia:
doma kotiin
Lisäksi DL:ää käytetään myös tiettyjen substantiivien ja adjektiivien kanssa. Esimerkiksi tätä adjektiivia käytetään usein DL:ssä olevan substantiivin kanssa:
sličan (sličn-) samanlainen, samankaltainen, jotain muistuttava
Esimerkiksi:
Višnja je slična trešnji. Hapankirsikka muistuttaa kirsikkaa (‘on samankaltainen kirsikalle‘).
Äskeisessä lauseessa sana trešnja kirsikka on siis DL:ssä.
Tällä voidaan myös ilmaista että joku tai jokin näyttää samalta kuin joku tai jokin toinen:
Ona je slična Ani. Hän (naisesta) näyttää Analta.
________
® Serbiassa vallitsevassa “ekaavilaisessa” ääntämyksessä verbi smijati (smije) se² on yllättävästi smejati (smeje) se².
Serbiassa on varsinkin puheessa paljon harvinaisempaa käyttää DL:ää ihmisistä määränpäänä. Sen sijaan käytetään ilmaisua, josta kerron seuraavissa luvuissa.
