→ Voit lukea tämän luvun myös ranskaksi.
| N |
| A |
| DL |
Kun käytämme adjektiiveja datiivi-lokatiivissa (DL) olevien substantiivien, myös niiden tulee olla DL-muodossa. Päätteet ovat melko yksinkertaiset, mutta eroavat substantiivien päätteistä suuresti:
| suku | adj. DL | esimerkki |
|---|---|---|
| fem. | -oj | velikoj ribi
isolle kalalle |
| neut. | -om (osa -em) |
velikom jezeru
isolle järvelle |
| mask. | velikom zidu
isolle seinälle |
Kuten aiemmin mainitsin – kahden maskuliinisuvun välillä (toinen ihmisille ja eläimille ja toinen lopuille) ei ole eroa – ainoana poikkeuksena akkusatiivi. Itse asiassa useimmissa sijamuodoissa (N:ää ja A:ta lukuun ottamatta) muotoja on vain kaksi: feminiinimuoto ja muiden sukujen muoto. Adjektiivien taivutus on siis huomattavasti yksinkertaisempi kuin se voisi olla: DL:nkin tapauksessa muistettavia päätteitä on vain kaksi.
Esimerkiksi:
Ivan živi u maloj kući. Ivan asuu pienessä talossa.
Ana živi u velikom stanu. Ana asuu isossa asunnossa.
Päätettä -em käytetään, kun adjektiivi päättyy johonkin kroatian kielen "erityiskirjaimeen", samoin kuin akkusatiivissa ja neutrin nominatiivissa.
Kirjoituksissa tapaa toisinaan myös datiivi-lokatiivin pidempiä muotoja: -omu, -ome and -emu.®
Pääte -oj on hyvin tunnusomainen feminiinin DL:lle: kun näet sen adjektiivissa, voit olla melko varma että se – ja sitä seuraava substantiivi – ovat DL:ssä. Muutama substantiivi tosin päättyy nominatiivissa -oj (esim. broj numero ja stroj kone)
Kuten A:ssa, possessiivipronominilla moj minun on maskuliinissa ja neutrissa säännönmukaisen muodon mojem ohella lyhennetty muoto mom, joka on paljon yleisempi ja tarkoittaa täsmälleen samaa.
Bussi- ja juna-asemat sekä -pysäkit ovat yleisiä sijainteja: niiden kroatiankieliset nimet ovat adjektiivin (jonka voi jättää poiskin, kun aseman tyyppi on ilmiselvä) ja substantiivista :
|
autobusniʷ¹ adj. bussi-
® željeznički adj. juna- |
kolodvor asema
® stanica pysäkki |
Niitä käytetään aina preposition na¨ kanssa. Esimerkiksi:
Čekamo na autobusnomʷ¹ kolodvoru. Odotamme bussiasemalla.
Zagrebin juna-aseman nimi on Glavni kolodvor (Pää-asema, adj. + subs.) ja raitiovaunupysäkki tramvajska stanica. Sanan stanica sijaan käytetään joskus myös sanaa postaja, etenkin virallisissa kuulutuksissa.
Nyt saammekin viimein selville, miten Kroatiassa sanotaan kroatiaksi! Asiaa monimutkaistaa se, että sana Hrvatska on todellisuudessa adjektiivi. Sitä käytetään maan nimenä, mutta se taipuu silti adjektiivin tavoin (feminiinissä). Tulee siis sanoa:
Ana živi u Hrvatskoj. Ana asuu Kroatiassa.
Eräitä muita maita, joiden nimi on oikeastaan (feminiinisukuinen) adjektiivi:
|
Češka Tšekki Engleska Englanti Finska Suomi Francuska Ranska Grčka Kreikka Irska Irlanti Mađarska Unkari ® |
Nizozemska Alankomaat
® Njemačka Saksa Poljska Puola Slovačka Slovakia Španjolska Espanja ® Švedska Ruotsi Švicarska Sveitsi ® |
Sääntö tähän on siis:
Kaikki maannimet, jotka päättyvät joko -ska, -čka tai -ška, kuten Škotska Skotlanti, Slovačka Slovakia ja Norveška Norja taipuvat fem. adjektiiveina.
Näin ollen:
Madrid je u Španjolskoj. Madrid on Espanjassa.
Jos adjektiivin tavoin käyttäytyvää maannimeä edeltää adjektiivi, kummatkin sanat taipuvat luonnollisesti adjektiivin tavoin:
Živim u hladnoj Škotskoj. Asun kylmässä Skotlannissa.
Adjektiivi on feminiinimuodossa, koska erisnimi (tarkoitan siis... maan nimenä käytettävä adjektiivi) Škotska Skotlanti on feminiinisukuinen, ja se taas on feminiinisukuinen, koska se (kaikkien muiden maan nimenä käytettävien adjektiivien tavoin) päättyy -a.
Tällaiset maan nimenä toimivat adjektiivit ovat historiallisesti vain lyhentyneitä muotoja ilmauksista kuten poljska zemlja puolalainen maa. Tästä syystä ne ovat aina feminiinisukuisia – samoin kuin kauan sitten poisjäänyt substantiivi zemlja maa.
Kaikilla mailla ei ole nimenään adjektiivia, monien nimet toimivat tavanomaisten substantiivien tavoin ja ovat joko feminiinisukuisia (ne jotka päättyvät -a) tai elottomia maskuliineja (kaikki muut):
|
Bosna Bosnia Brazil (») Brasilia |
Italija Italia Kina Kiina |
Rusija Venäjä Srbija Serbia |
On hieman erikoista, etteivät maiden nimet kroatian kielessä ole ikinä neutrisukuisia; jopa sellaiset nimet, kuten Čile Chile ja Monako Monaco ovat elottomia maskuliineja.
Tietyt paikannimet Kroatiassa ja naapurimaissa käyttäytyvät myös adjektiivien tavoin, esim.:
Makarska → DL Makarskoj
Novi Vinodolski → DL Novom Vinodolskom
Toisinaan nimi koostuu jopa kahdesta adjektiivista (kuten yllä mainittu rannikkokaupunki Novi Vinodolski).
Joillakin mailla (sekä kaupungeilla!) on nimi, joka koostuu adjektiivista ja substantiivista. Kumpikin niistä saa taipuessaan omanlaisensa päätteen. Tällaisia nimiä ovat esim. Crna Gora Montenegro sekä Velika Gorica, kaupunki Zagrebin naapurissa:
Ivana je u Velikoj Gorici. Ivana on Velika Goricassa.
Predrag živi u Crnoj Gori. Predrag asuu Montenegrossa.
Samoin adjektiivista ja substantiivista koostuvat usein Kroatian vesistöjen nimet:
Jadransko more Adrianmeri → u Jadranskom moru
Atlantski ocean Atlantin valtameri → u Atlantskom oceanu ®
Kroatian kielessä on myös substantiiveja, jotka ovat (historiallisesti) adjektiiveja ja taipuvat sen mukaisesti. Esimerkiksi kroatian sana marraskuulle taipuu adjektiivisesti. Olen laittanut tällaisten sanojen kohdalle merkinnän (adj.):
studeni (adj.) marraskuu ®
Myös monet kielten nimet ovat "substantiiveja, jotka ovatkin oikeasti adjektiiveja". Kullakin kielellä on kokopitkä nimi, esim.:
engleski jezik englannin kieli ("englantilainen" kieli)
talijanskiʷ¹ jezik italian kieli ("italialainen" kieli)
Kielistä käytetään hyvin usein pelkkää adjektiivia (kuten engleski, talijanskiʷ¹) joka säilyttää substantiivinsa jezik – eloton maskuliini suvun. Joitakin tällöin käytettyjä adjektiiveja ovat:
|
češki tšekkiläinen engleski englantilainen francuski ranskalainen hrvatski kroatialainen njemački saksalainen |
ruski venäläinen srpski serbialainen španjolski espanjalainen ® švedski ruotsalainen talijanskiʷ¹ italialainen |
Jos vertailet näitä yllä lueteltuihin maiden nimiin, huomaat, että ne ovat vain näiden adjektiivien feminiinisukuisia muotoja. Kattavampi lista maiden nimistä ja niistä johdetuista adjektiiveista löytyy sivulta L2 Maat ja kansallisuudet.
Se, että jokin on jollakin kielellä, ilmaistaan rakenteella na¨ + adjektiivi mask. DL-muodossa:
Knjiga je na njemačkom. Kirja on saksan kielellä (ts. saksaksi).
Kysyttäessä, miten jokin sana sanotaan jollakin toisella kielellä (kuten kysymyksessä alla "porkkana" kroatiaksi), käytetään seuraavankaltaista lausetta:
Kako se kaže „carrot” na hrvatskom?
(Tällaisissa lauseissa esiintyy täysin sama rakenne, jota käytetään italiassa (come si dice) ja espanjassa (cómo se dice), eli taas yksi samankaltaisuus noihin kieliin.)
Jos haluat sanoa, että puhut tai et puhu jotakin kieltä, käytä verbiä znati tietää, osata:
Učim hrvatski. Opettelen kroatiaa.
Znam finski. Osaan suomea.
Ana ne zna ruski. Ana ei osaa venäjää.
(Ehkä muistatkin, että tämän verbin kohdalla paino siirtyy sanalle ne¨ sekä standardikielessä että ‘läntisessä’ painojärjestelmässä.)
Yllä olevissa kolmessa lauseessa adjektiivi on akkusatiivimuodossa; se on näissä tapauksissa identtinen nominatiivin kanssa, sillä substantiivi jezik on eloton maskuliinisukuinen substantiivi, ts. se ei tarkoita eläintä tai ihmistä (ihmisten ruumiinosia ei lasketa niihin kuuluviksi!) joten sen akkusatiivi ja nominatiivi ovat identtiset.
Yllä olevan adjektiiviluettelon sanoja voidaan käyttää aina, kun halutaan ilmaista jonkin kuuluvan tai olevan peräisin jostakin maasta, esim.:
Amélie je francuski film. Amélie on ranskalainen elokuva.
Kieliin viittaavia adjektiiveja, kuten njemački käytetään usein preposition na¨ kanssa tarkoittamaan kielen oppituntia: joko määränpäänä tai sijaintina:
Goran je na engleskom. Goran on englannin tunnilla.
Sutra idemići na engleski. Menen huomenna englannin tunnille.
Tässä on esillä rakenteiden na¨ + A ja na¨ + DL tavanomainen ero, ja adjektiivit ovat suvultaan elottomia maskuliineja.
Tällaisia adjektiiveja ei kuitenkaan voi, toisin kuin suomen kielessä, käyttää sellaisenaan henkilöistä, joten pelkästään sanaa hrvatski ei voi käyttää tarkoittamaan kroatialaista [henkilöä]! Kroatian kielessä käytetään siihen tarkoitukseen erillistä substantiivia (jollainen on suomen kielessäkin olemassa joidenkin kansalaisuuksien kohdalla). Esittelen tässä kroatialaista, bosnialaista ja serbialaista henkilöä tarkoittavat; ja kuten ehkä arvasitkin, mies- ja naispuolisille henkilöille on omat sanansa:
| miesp. | naisp. | |
|---|---|---|
| kroatialainen/kroaatti | Hrvat | Hrvatica |
| bosnialainen | Bosanac (Bosanc-) | Bosanka |
| serbialainen/serbi | Srbin | Srpkinja |
Kattava lista eri kansallisuuksien edustajien nimityksistä löytyy sivulta L2 Maat ja kansallisuudet.
________
® Tällaiset adjektiivien pidemmät päätteet ovat erittäin harvinaisia Serbiassa ja Bosniassa.
Sanan autobusniʷ¹ sijaan Serbiassa käytetään hieman eriävää adjektiivia: autobuski. Kumpaakin muotoa käytetään Bosniassa.
Sanaa kolodvor käytetään vain Kroatiassa: Bosniassa ja Serbiassa käytetään vain sanaa stanica.
Muodon ocean (») sijaan Serbiassa ja suurimmassa osassa Bosniaa käytetään hieman eriävää varianttia okean (»).
Marraskuuta tarkoittava sana studeni (adj.) on käytössä vain Kroatiassa (harvoin myös Bosniassa).
Sanasta Mađarska törmää toisinaan myös vaihtoehtoiseen kirjoitusasuun Madžarska.
Nimien Nizozemska, Španjolska ja Švicarska sijaan Serbiassa ja suurimmassa osassa Bosniaa käytetään nimiä Holandija, Španija ja Švajcarska, joista kaksi ensimmäistä käyttäytyvät tavanomaisten substantiivien tavoin. Noissa maissa on samoin adjektiivista španjolski vallalla muoto španski.
