Seuraavaksi esittelen sinulle, miten kroatiaksi käydään yksinkertaisia keskusteluja. Jonkun tavatessasi, kauppaan sisään tullessasi jne. ihmisiä tulee ensimmäiseksi tervehtiä. Muodollisia tervehdyksiä ovat:
dobro jutro
▶
hyvää huomenta
dobar dan
▶
hyvää päivää
dobra večer
▶
hyvää iltaa
®
Substantiivi večer f ilta on yksi konsonanttipäätteisistä femiininsukuisista substantiiveista, joten sen kanssa pitäisi käyttää adjektiivin feminiinimuotoa. (Tästä kuulee usein myös erilaisia väännöksiä, kuten esimerkiksi dobar večer ja dobro večer; Dalmatiassa kuulee usein muotoa dobro veče.)
Tuttavallisia tervehdyksiä on hyvin monenlaisia. Yleisimmät ovat:
bok
▶
(Zagreb, luoteis-Kroatia)
®
ćao (mm. rannikko)
ej (mm. Dalmatia)
haj
Varoitus. Yllä ei lue, että nämä sanat ovat puhekielisiä: ne ovat tuttavallisia, eli niitä käytetään ystävien ja perheen kesken. Et siis voi mennä satunnaiseen puotiin ja tervehtiä työntekijöitä huikkaamalla bok. Tuttavallisia sanoja käytetään vain läheisten ihmisten kanssa.
Voit esimerkiksi tervehtuä isoäitiäsi käyttämällä muodollista ilmaisua dobar dan, ja jatkaa sitten keskustelua tuttavalliseen sävyyn.
Kuten suomessakin, kroatiassa on kaksi verbien toisen persoonan muotoa ja kaksi toisen persoonan pronominia: toinen on (tuttavallinen) yksikkö ja toinen monikko. Nämä muodot on helppo johtaa verbin pres-3-muodosta; alla on lueteltu myös verbin biti (je² +) muodot:
| pres-2 | pres-2pl | |
|---|---|---|
| säännölliset verbit | -š | -te |
| biti (je² +) be | si² | ste² |
Esimerkiksi:
Čekaš vlak. ▶ Odotat junaa.
Čekate vlak. ▶ Odotatte junaa. (myös kun puhutellaan yhtä ihmistä kunnioittavasti)
Kun puhut ihmisille, joita et tunne kovin hyvin, jotka ovat arvojärjestyksessä ylempänä jne., tulee käyttää toisen persoonan monikkoa.
Seuraavaksi voit kysyä, miten hänellä/heillä menee:
| Kako si? ▶ (tutt.) | Kako ste? ▶ (kunn./ryhmälle) |
(Puhekielessä samanmerkityksisiä yleisiä kysymyksiä ovat alueesta riippuen esim. šta ima, kako ide, di si jne.) Vastauksesi voi olla esim.:
Dobro, hvala. Hyvin, kiitos.
Koska sana hvala on puheessa erittäin yleinen, siitä käytetään usein yksinkertaistettua muotoa fala.
Perheenjäsenten ja muiden läheisisten ihmisten kuulumisista kysytään yleensä seuraavasti:
| Kako je … (N) ? Miten …:lla menee? |
Tämä on varsin helppoa, koska kyseessä olevan henkilön nimeä ei tarvitse taivuttaa mitenkään – ilmauksessa käytetään siis nominatiivia eli nimen perusmuotoa. Vastauksen voi antaa lyhyellä lauseella, johon sisältyy vain tärkein tieto, tai kertomalla koko tarinan:
Kako je Damir? Miten Damirilla menee?
— Dobro je. Hyvin.
— Bolestan je. Hän on sairas.
— Ne znam. En tiedä.
Voit (vastattuasi) kysyä samaa vastapuolelta, jolloin tulee käyttää persoonapronomineja (esittelen ne paremmin ensi luvussa):
| Kako si ti? ▶ (tutt.) | Kako ste Vi? ▶ (kunn./ryhmälle) |
Miksi nyt on pakollista käyttää persoonapronominia? Siksi, koska lauseen subjekti on nyt vaihtunut, ja se on joku muu. Tällaiset "takaisin palautetut" kysymykset on myös yleistä aloitettaa sanomalla A kako… (itse asiassa sana a korostaa puheenaiheen vaihtoa; suomeksi sen voisi tässä yhteydessä kääntää entä).
Sanaa kako voidaan käytttää myös kysyttäessä jonkun nimeä. Lauseessa käytetty kieliopillinen rakenne vastaa ranskassa, italiassa tai espanjassa käytettävää, mutta on itse asiassa vielä yksinkertaisempi – kroatiassa käytetään aina sanaa se²:
| (ranska) | Comment t’appelles-tu? | kirj. ‘Miten kutsut itseäsi?’ |
||
| (italia) | Come ti chiami? | |||
| (espanja) | ¿Cómo te llamas? | |||
| Kako se zovešzvati? |
Kaikki ylläolevat lauseet ovat tietysti tuttavallisia: niitä voi käyttää esim. lapsille puhuttaessa. Ennestään tuntemattomille aikuisille puhuttaessa – tuttujen nimiähän ei tarvitse kysellä – tulee käyttää monikkoa: kako se zovetezvati.
Voit kommentoida jonkun ulkonäköä. Yleisin tapa on käyttää tätä verbiä:
izgledati (izgleda) näyttää joltain/jonkinlaiselta
Tässä verbissä – mutta vain standardipainotusjärjestelmässä – painotetaan preesensissä eri tavua kuin infinitiivissä: paino siirtyy yhden tavun vasemmalle. Näin käy itse asiassa melko monelle verbille; niiden osuus Sanakirjan verbeistä on 13 %.
Koska veisi melkoisesti tilaa luetella kaikki infinitiivistä vain painotuksen kannalta epäsäännölliset pres-3-muodot, olen keksinyt seuraavan lyhyen merkintätävan: merkitsen tällaisia standardipainotuksessa pres-3-muodoltaan hieman epäsäännöllisiä verbejä symbolilla «:
| Merkintä painon siirrosta standardipainotuksessa | |
|---|---|
| tämän sijaan | izgledati (izgleda) |
| laitan vain | izgledati («) |
Tämä symboli merkitsee siis sitä, että standardipainotusjärjestelmässä paino siirtyy preesensmuodossa yhden tavun vasemmalle infinitiivin verrattuna. ‘Läntisessä’ järjestelmässä paino ei siirry (Henkilökohtaisesti painotan sekä inf:ssä että pres-3:ssa samaa tavua).
Luettelen tällaiset verbit siis pelkistetysti tähän tyyliin:
izgledati («) näyttää joltakin/jonkinlaiselta
Verbiä izgledati («) käytetään adverbien tai adjektiivien neutrimuotojen kanssa (joilla ei kroatiassa ole oikeastaan juurikaan eroa). Esimerkiksi:
Izgledaš odlično. Näytät upealta. (tutt.)
Muita usein tähän tapaan verbien kanssa käytettyjä adverbeja ovat super (puhek.) mahtavasti (mahtavalta), lijepo hienosti (hienolta) ja umorno väsyneesti (väsyneeltä).
Kun pyydät jotakuta antamaan sinulle jotain, käytä verbiä moliti pyytää:
| Molim te… (tutt.) | Molim Vas… (kunn./ryhmälle) |
Tämän jälkeen tulee käyttää sanaa akkusatiivissa:
|
čašu vode lasin vettä jedan čaj kupin teetä jednu kavu kupin kahvia |
jedan sendvič voileivän kartu za vlak junalipun kartu za Zadar lipun Zadariin |
(Yllä olevat sanat ja fraasit ovat A:ssa; osassa niistä käytetään kieliopillisia rakenteita, jotka esittelen myöhemmin. Muodot te ja Vas yllä ovat myös akkusatiivimuotoja, sanoista ti ja Vi. Kerron niistä lisää ensi luvussa.)
Kun olet esittäytynyt jollekulle, voit sanoa:
Drago mi je. ▶ Minulle on ilo (tavata teidät).
Kun olet seurueessa, ja muut ovat käymässä syömään, voit sanoa:
Dobar tek. Hyvää ruokahalua. ®
Kun annat jotain jollekulle (oli kyseessä sitten lahja tai mitä tahansa muuta), käytä jompaakumpaa allaolevista sanoista:
| Izvoli. ▶ (tutt.) | Izvolite. ▶ (kunn./ryhmälle) |
Sana izvolite tarkoittaa myös miten voin auttaa. Kun esimerkiksi menet pankkiin, asiakaspalvelija käyttää tätä sanaa tiedustellaakseen, miten voi palvella sinua. Samoin tekee ravintolan tai baarin tarjoilija jne.
Kun saat jotain, on hyvä vastata:
Hvala. ▶ Kiitos.
On yleistä olla vieläkin kohteliaampi korostamalla sitä sanalla lijepo (tai joskus lijepa), tai hieman puhekielisemmin puno:
Hvala lijepo.
▶
Kiitos kaunis.
Jos halut toivottaa jonkun tervetulleeksi, käytä yhtä allaolevista ilmaisuista (valinta riippuu siitä, kelle puhut):
Dobro došao. (tutulle miespuoliselle henkilölle)
Dobro došla. (tutulle naispuoliselle henkilölle)
Dobro došli. (tuntemattomalle henkilölle tai ryhmälle)
(Sana došao ja nuo kaksi muuta ovat adjektiivintapaisia verbimuotoja, joita käytetään tavallisesti ilmaisemaan mennyttä aikaa; tämä selitetään myöhemmin.)
Jos haluat ilmaista, minne joku on tervetullut, käytä määränpäitä, t.s u¨ / na¨ + A (samaan tapaan kuin suomenkin kielessä):
Dobro došli u Hrvatsku! Tervetuloa Kroatiaan! (ryhmälle / tuntemattomalle)
Nämä kaksi sanaa kirjoitetaan usein yhteen, esim. dobrodošao.
Lähtiessäsi voit käyttää jompaakumpaa allaolevaa ilmaisua:
do viđenja
▶
näkemiin
laku noć hyvää yötä
Ilmaisu do viđenja – joka kirjoitetaan usein doviđenja – on melko muodollinen. Tässä on joitakin vähemmän muodollisia vastaavia ilmaisuja:
vidimo se
▶
nähdään
čujemo se kuulemiin (puhelimessa)
pozdrav moikka
Nämä sanat ovat melko tuttavallisia:
bok
▶
(Zagreb, luoteis-Kroatia)
ćao (mm. rannikko)
adio (mm. Dalmatia)
(Nämä maantieteelliset eroavaisuudet eivät ole absoluuttisia, toisinaan esim. kuulee sanaa ćao Zagrebissa, sanaa bok Dalmatiassa jne.)
Jos joku ei ole vain lähdössä sieltä missä sinä olet, vaan kokonaan toisaalle, eli matkoille, tulee käyttää ilmaisua:
sretan put ▶ hyvää matkaa
________
® Ilmaisun dobra večer sijasta suurimmassa osassa Bosniaa ja Serbiaa yleinen on dobro veče, jota kuulee myös Kroatiassa; näissä kahdessa maassa yleinen tervehdys on zdravo, jota käytetään toisinaan myös Kroatiassa. Tervehdys ćao on hyvin yleinen Serbiasaa.
Ilmaisun dobar tek sijaan Serbiassa ja Bosniassa sanotaan yleensä prijatno, ja sitä kuulee myös joissakin osissa Kroatiaa.