→ Voit lukea tämän luvun myös ranskaksi.
Osaamme sanoa menevämme kouluun tai töihin, mutta miten sitten sanomme olevamme koulussa tai töissä?
Tähän tarvitsemme jälleen prepositioita u¨ ja na¨, mutta eri sijamuodon kanssa – datiivin tai lokatiivin kanssa (lyhemmin vain DL) ®. Ne luetellaan useimmissa teoksissa erillisinä sijamuotoina, mutta jokapäiväisessä kielenkäytössä ne ovat käytännössä identtisiä. (Standardikielessä niissä käytetään joissakin sanoissa eri toonia, mutta useimmat eivät käytä tooneja puheessaan.)
Taulukossa alla on yhteenveto substantiivien taivuttamisesta nominatiivimuodosta DL:ään:
| subs. tyyppi (N) | DL |
|---|---|
| pääte -a (≈ fem.) | -a → -i |
| neutr. (≈ in -o, -e) | -o tai -e → -u |
| mask. pääte ei -a | lisää -u |
| fem. pääte ei -a (kuten noć) | lisää -i |
Kuten näet, kaikkiin substantiiveihin lisätään pääte, eikä ihmisten ja eläinten välille tehdä eroa – tämä koskee yksinomaan akkusatiivia. Muistettavia päätteitä on tälläkin kertaa vain kaksi: yksi -a-päätteisille substantiiveille sekä ei--a-päätteisille feminiinisukuisille substantiiveille ja toinen kaikille muille. Käytän mallina seuraavia substantiiveja:
|
kolač kakku kuća talo kuhinja keitto ladica vetolaatikko ® |
ormar kaappi
® peć f liesi, uuni soba huone stan asunto |
Niiden ja muiden jo oppimiemme substantiviien avulla voimme muodostaa seuraavanlaisia lauseita:
Ana je u kući. Ana on talossa.
Ivan je u Zagrebu. Ivan on Zagrebissa.
Spavamo u hotelu. ▶ Nukumme hotellissa.
Riba pliva u moru. Kala ui meressä.
Ivan je u školi. Ivan on koulussa.
Kuhamo u kuhinji. Kokkaamme keittiössä.
Kolač je u peći. Kakku on uunissa.
Lauseisiin voi tietenkin lisätä myös objektin:
Kuham čaj u kuhinji. Laitan teetä keittiössä.
Gledamo televiziju u sobi. Katsomme huoneessa televisiota.
Tälle verbille on paljon käyttöä:
živjeti (živi) asua jossain, elää
Verbit joiden infinitiivi päättyy -jeti päättyvät lähes aina pres-3-muodossa -i, joten niitä ei oikeastaan voi sanoa epäsäännöllisiksi. Käytetään tätä verbiä:
Ana živi u Zagrebu. Ana asuu Zagrebissa.
Živim u Splitu. Asun Splitissä.
Toivottavasti muistatkin vielä, että joitakin substantiiveja määränpäänä käytettäessä tulee käyttää prepositiota na¨ preposition u¨ sijasta. Näiden substantiivien kanssa käytetään prepositiota na¨ myös niiden ollessa sijainteja:
Živimo na Braču. Asumme Bračin saarella.
Ivana je na plaži. ▶ Ivana on rannalla.
Ana je na trgu. Ana on torilla.
Sijaintina kroatian kielen u¨ vastaa useimmiten suomen sijapäätettä -ssa/-ssä ja na¨ sijapäätettä -lla/-llä. Alla on joitakin ‘aktiviteetteja’ – nyt saat vihdoin tietää, miten sanotaan lomalla tai yliopistolla:
Ivan je na fakultetu. ▶ Ivan on yliopistolla.
Ana je na odmoru. Ana on lomalla.
Goran je na večeri. Goran on illallisella.
Ivan je na putu. Ivan on matkalla.
Muista kuitenkin, että joidenkin kroatian substantiivien kanssa tulee käyttää prepositiota na¨ vaikka suomeksi se olisikin -ssa/-ssä (Sanakirjaan on merkitty tällaiset substantiivit). Esimerkiksi (substantiivit ovat tietysti DL:ssa):
| na slici kuvassa |
na sv |
Tämä koskee myös also sähköisessä mediassa esiintymistä:
|
na filmu elokuvassa na radiju radiossa |
na telefonu puhelimessa na televiziji televisiossa |
Lisäksi prepositiota na¨ käytetään säätiloissa olemisesta:
|
na hladnoći kylmässä na kiši sateessa na sn |
na suncu auringossa na vjetru tuulessa na zraku ulkoilmassa ® |
Joitakin substantiiveja voi käyttää molempien näiden prepositioiden u¨ ja na¨ kanssa – tällöin u¨ tuottaa tavanomaisen ja na¨ kuvaannollisemman merkityksen:
u moru meressä (pinnan alla / uimassa)
na moru merenrannalla; merellä (purjehtimassa)
u selu kylässä
na selu maalla, maaseudulla
Kroatiaksi siis na moru tarkoittaa jonkun olevan vain lomailemassa; kun taas joku on u moru, hän ui tai sukeltaa.
Sanaa svijet maailma voi kuitenkin käyttää sekä u¨:n ja na¨:n kanssa ilman suurempaa merkityseroa.
Entä sitten töissä? Koska kyseessä on aktiviteetti, käytetään prepositiota na¨:
posao (posl-)
m työ
ručak (ručk-)
lounas
sastanak (sastank-)
tapaaminen
Esimerkiksi:
Ivan je na poslu. ▶ Ivan on töissä.
Ana je na sastanku. Ana on tapaamisessa.
Damir je na ručku. Damir on lounaalla.
Kysyäksesi missä jokin tai joku aloita kysymys seuraavalla sanalla (sen muoto vaihtelee paljon arkipuheessa, puhekielessä kuulee esimerkiksi di joissain osissa Kroatiaa, kuten Zagrebissa, Splitissä ja Rijekassa):
gdje where
®
Tähän on normaalia vastata vain sijainnilla, mutta korostaaksesi että joku todella on jossain, voit sisällyttää myös verbin:
Gdje je Ivan? ▶ Missä Ivan on?
— Na putu. Matkalla.
— Na putu je. Hän on matkalla.
Gdje je Damir?
— Na telefonu. Puhelimessa. (t.s. puhuu siihen)
Kroatian standardikielessä (ja monien puheessa) erotetaan aina sanat gdje missä ja kamo minne, mutta monet käyttävät puheessa sanaa gdje missä tarkoittamaan kumpaakin.
Mikäli tutkit yllä olevia lauseita erittäin huolellisesti, saatoit huomata, että sanan fakultet paino muuttui DL:ssa. Sama tapahtuu sanoille balkon balcony, kolač kakku, vojnik sotilas, život elämä ja monille muille:
| N | + DL-pääte |
|---|---|
| kolač S▶ W▶ | kolaču ▶ |
| fakultet S▶ W▶ | fakultetu ▶ |
| telefon | telefonu |
| život | životu |
Tämä koskee kaikkia sijapäätteitä, ei vain DL:ää. Voisin ilmoittaa tämän kirjoittamalla papir (papir-), ja niin edespäin, mutta samoin kuin niillä verbeillä, joidden preesensmuoto eroaa ennakoidusta vain painon paikalla, on tässäkin tapauksessa yksinkertaisempaa lisätä vain merkintä painon siirtymisestä:
|
balkon (») parveke kolač (») kakku fakultet (») yliop. laitos ormar (») kaappi |
papir (») paperi problem (») ongelma vojnik (») sotilas život (») elämä |
Lähes kaikissa tällaisissa sanoissa vain standardipaino siirtyy (‘läntisen’ järjestelmän kohtaan):
| Standardipainon siirtymä substantiiveissa |
|---|
| papir (») paperi ↓ mikä tahansa sijapääte siirtää standardijärjestelmässä painoa: na papiru paperilla |
Poikkeukset tähän ovat harvinaisia, ja niistä yleisin on život (») elämä, jossa paino siirtyy lähes kaikkien puheessa; poikkeukset on helppo tunnistaa, koska niihin ei ole merkitty painon ‘läntistä’ sijaintia.
DL:ssä on toinenkin muutos, joka koskee vain -ka tai -ga päättyviä substantiiveja. Useimmissa päätteeksi tulee -ci tai -zi, mutta vain DL:ssä. For example:
Živimo u Americi. Asumme Amerikassa.
Ivan je na slici. Ivan on kuvassa.
Goran ima ranu na nozi. Goranilla on haava jalassa.
Primjer je u knjizi. Esimerkki on kirjassa.
Tämä ei päde kaikkiin sanoihin; henkilönnimissä ja perheenjäseniä tarkoittavissa sanoissa (kuten baka isoäiti) tätä muutosta ei tapahdu.
Valitettavasti emme edelleenkään osaa sanoa olevamme Kroatiassa, mutta älä huoli, tulemme siihen aivan kohta.
________
® Montenegrossa sijainteja ilmaistaan usein arkikielessä määränpäiden tapaan, t.s. A:ssa. Esimerkiksi:
Zoran živi u Podgoricu. (A) Zoran asuu Podgoricassa.
Tämä ei kuulu Montenegron standardikieleen, mutta tähän törmää lauluissa, elokuvissa ja kirjoituksissa.
Vaikka Serbiassa käytetään myös sanaa ladica, vetolaatikkoa kutsutaan siellä huomattavasti useammin sanalla fioka.
Sanan ormar lisäksi Bosniassa, Serbiassa ja osissa Kroatiaa käytössä on myös muoto orman, jota esiintyy pääasiassa puheessa.
Suurimmassa osassa Bosniaa ja Serbiassa ilmaa merkitsee vazduh, joten siellä sanotaan na vazduhu.
Montenegrossa yleisimpänä ja standardina muotona on đe missä.
