→ Voit lukea tämän luvun myös ranskaksi ja espanjaksi.
Osaamme siis nyt sanoa:
Jedemjesti jabuku. Syön omenaa.
Jabuka je crvena. Omena on punainen.
Mutta emme silti osaa vielä sanoa syön punaista omenaa! Kun adjektiivia käyttää akkusatiivissa olevan substantiivin kanssa, sekin on akkusatiivissa.
Adjektiivin akkusatiivia muodostettaessa tulee ottaa huomioon sen kanssa käytettävän substantiivin suku. Jabuka on feminiinisukuinen, joten mikä sitten on adjektiivien feminiinin akkusatiivipääte? Yksinkertaista: sekin on -u, joten voimme sanoa:
Jedemjesti crvenu jabuku. ▶ Syön punaista omenaa.
Tässä tapauksessa adjektiivin pääte vastaa substantiivin päätettä, mutta sitä voidaan pitää lähinnä sattumana. Kun kyseessä on jokin outo konsonanttiin päättyvä feminiininen substantiivi (kuten krv f veri), adjektiivin pääte on silti -u:
Imam crvenu krv. Minulla on punaista verta.
Tämä osoittaa, mitä kieliopillinen suku tarkoittaa: adjektiivien ja pronominien muodot määräytyvät sen mukaan. Substantiiveilla on kiinteä suku – jabuka on ‘feminiininen’, koska sen oletus-, nominatiivimuoto päättyy -a, ja krv veri vain on myös feminiininen – mutta adjektiivit mukautuvat substantiivin sukuun.
Ja nyt esittelen sinulle kroatian kielen neljä sukua. Maskuliini pitää itse asiassa sisällään kaksi sukua: yksi maskuliinisille ihmisille ja (muille) eläimille ja toinen kaikille muille maskuliinisille substantiiveille. Ihmisiä ja eläimiä tarkoittavien sanojen kanssa adjektiivien pääte on -og:
Imam crnog psa. ▶ Minulla on musta koira.
Tässä olivat kaikki adjektiivien akkusatiivipäätteet, jotka on tarpeen muistaa. Neutrisukuisten ja ihmisiä ja eläimiä lukuun ottamatta maskuliinisukuisten substantiivien kanssa muoto on sama kuin nominatiivissa – joka tietysti riippuu suvusta. Olen tehnyt tästä kaikesta taulukkomuotoisen yhteenvedon (lyhenne i/e tarkoittaa ‘ihmiset ja eläimet’):
| suku | adj. A | esimerkki |
|---|---|---|
| fem. | -u | veliku ribu suuri kala |
| neut. | sama kuin nominatiivi |
veliko jezero suuri järvi |
| mask. (ei i/e) |
sama kuin nominatiivi |
velik(i) zid
suuri muuri |
| mask. (i/e) |
-og (osa -eg) |
velikog konja suuri hevonen |
Kahta maskuliinisukua kutsutaan yleensä elolliseksi (maskuliinisukuisten ihmisten ja eläinten suku) ja elottomaksi maskuliiniksi (kaikki muu ‘maskuliininen’).
Saatat ihmetellä: miksi ylipäätään esim. substantiivin zid seinä, muuri suku on nimeltään ‘maskuliininen’; sehän ei ole ihminen tai eläin? Millä tavalla muuri on maskuliininen? Tämä kuitenkin noudattelee vain perinnettä; ja päättyväthän adjektiivit sen kanssa nominatiivissa samoin kuin substantiivien konj hevonen ja brat veli kanssa. Pronomini, jolla seinään viitataan, on siis myös on, joka käännetään usein myös hän (kun on kyse jostakusta miespuolisesta).
On ehkä helpompaa kutsua elotonta maskuliinia yksinkertaisesti vain ‘elottomaksi’.
Tarkemmin ottaen ihmisten ja eläinten maskuliini eli elollinen maskuliini sisältää myös olentoja, jotka eivät oikein kuulu kumpaankaan, kuten jumalat, enkelit, aaveet, kaikki Taru sormusten herrasta -saagan olennot, lumiukot – ja robotit! Oikeastaan kysymys on siitä, katsotaanko jollakin olevan oma tahto (tai mieli); tämä pätee mikroskooppisiin matoihinkin. Tällaiset ‘suvut’ eivät ole lainkaan harvinaisia maailman kielten mittakaavalla.
(Oppikirjoista voit huomata, että niissä mainitaan sukuja olevan vain kolme, eikä akkusatiivissa olevia eroja lasketa eri sukuihin kuuluvaksi. Minun mielestäni kuitenkin jako neljään sukuun on yksinkertaisin tapa selittää systeemi.)
Mielenkiintoista tässä on se, että adjektiivien päätteet ovat kaikille 4 suvulle erilaiset vain yksikön akkusatiivissa. Useimmissa tapauksissa – kerron lisää myöhemmin – feminiinisukuisten substantiivien kanssa käytettäväksi on yksi pääte, ja yksi yhteinen kaikille muille substantiiveille. Tämä tekee asioista paljon helpompia, kuin ne voisivat olla.
Esimerkki kaikista 4 suvusta:
Imam crnu mačku. ▶ Minulla on musta kissa.
Vozim crni auto. ▶ Ajan mustaa autoa.
Vidim crnog konja. ▶ Näen mustan hevosen.
Vidim žuto sunce. ▶ Näen keltaisen auringon.
(Sana auto on eloton maskuliinisubstantiivi siitä huolimatta, että se päättyy -o. Se kuuluu niihin poikkeuksiin, jotka jo luettelin sukuja esitellessäni.)
Koska adjektiivien maskuliinin eloton pääte on sama N:ssa ja A:ssa, pääte -i on valinnainen myös A:ssa – mutta sitä käytetään lähes aina, kun adjektiivi on aivan substantiivin edessä, kuten tässä. (Kroatian standardikielessä -i:llisten ja -i:ttömien muotojen välillä on pieni ero; kuvailen tämän myöhemmin.)
Elollisella maskuliinilla on joissain adjektiiveissa pääte -eg. Se esiintyy niillä adjektiiveilla, joiden päätr on neutrin nominatiivissa (ja akkusatiivissa) -e – t.s. johonkin "erityiskirjaimeen" päättyvillä adjektiiveilla:
Vidim smeđeg konja. ▶ Näen ruskean hevosen.
Adjektiiveilla näkee toisinaan (kirjoissa ja sanomalehdissä) päätteitä -oga ja -ega päätteiden -og ja -eg sijaan. Näillä ei ole merkityseroa: kyseessä on vain vanhemmat muodot, joita toisinaan suositaan edelleen kirjoituksessa.®
Kuten luvattu, alla ovat täsmälliset säännöt substantiivien akkusatiivin muodostamiseen (‘= N’ tarkoittaa ‘sama kuin nominatiivissa’):
| subs. tyyppi (N) | A | |
|---|---|---|
| subs. joiden pääte -a (≈ fem.) | -a → -u | |
| neutrisubs. (≈ pääte -o, -e) | = N | |
| mask. muut kuin pääte -a | (ei i/e) | = N |
| (i/e) | lisää -a | |
| fem. muut kuin pääte -a (kuten noć) | = N | |
(Aiemmista, suurpiirteisimmistä säännöistä jätettiin pois vain joitakin substantiiveja, kuten kokoš f kana ja zvijer f peto – niissä ei otettu sukua huomioon.)
Taulukossa on myös ilmaistu suurinpiirteinen vastaavuus (≈) substantiivien suvulle, t.s. substantiivit jotka päättyvät -a N:ssä ovat yleensä feminiinisiä jne. Tarkoilla valintaperusteilla ei ole mitään tekemistä suurpiirteisten sääntöjen kanssa: kaikki substantiivit, joiden pääte on -a päättyvät A:ssa -u. Koska jotkin maskuliiniset substantiivit päättyvät -a, olen korostanut maskuliinisten päätteiden pätevän vain niihin substantiiveihin, jotka eivät pääty -a.
Tässä kohtaa esittelen sinulle hyvin hyödyllisen adjektiivin: moj minun. Suomen kielen vastaava sana on taipumaton pronomini, eli se pysyy samana substantiivin luvusta riippumatta:
minun vanha koirani, minun vanhat kissani
(puhek.) mun vanha koira, mun vanhat kissat
Kun taas kroatiassa se muuttuu substantiivin suvun ja luvun mukaan (huomaa myös omistusliitteiden ("-ni") puute, joita ei ole kroatian kielessä):
moj stari pas, moje stare mačke
Vaikka sanaa moj käytetäänkin tavallisen adjektiivin tavoin, sillä on kaksi erikoisuutta:
Ensinnäkin, toisin kuin muilla adjektiiveilla, sillä ei ole maskuliinin N:n yksikössä valinnaista -i-päätettä.
Toiseksi, maskuliinissa sillä on (sekä neutrissa, kuten näet myöhemmin) erityisiä lyhempiä muotoja. Niiden merkityksissä ei ole minkäänlaista eroa, ja kumpiakin voi vapaasti käyttää, mutta lyhyempiä käytetään selvästi yleisemmin:
| suku | N | A |
|---|---|---|
| fem. | moja | moju |
| neut. | moje | = N |
| masc. (not p/a) |
moj | = N |
| mask. (p/a) |
mog mojeg |
Femiininimuodoissa ei ole mitään erityistä, ja sisällytin ne ylläolevaan taulukkoon vain kattavuuden vuoksi. (Kuten ei ole ylläolevissa neutrimuodoissakaan: j kuuluu ns. "erityiskirjaimiin".)
Itse asiassa, vaikka joillakin kroatian kielen adjektiiveilla on epäsäännöllisiä muotoja, feminiinimuodot ovat aina täysin säännöllisiä: erityismuotoja esiintyy vain maskuliinissa ja neutrissa.
Esimerkiksi:
Ana vozi mog brata na posao. ▶ Ana ajaa veljeäni töihin.
Ana vozi mojeg brata na posao. ▶ (merkitys sama, harvemmin käyretty)
(Kuten muillakin adjektiiveilla, törmäät toisinaan A:ssa muotoon mojega ja sen lyhytmuotoon moga – näidenkin vanhahtavien muotojen merkitys on täysin sama.)
Mielenkiintoinen seikka on, että kroatian kielessä käytetään yhtä ja samaa sanaa sekä naisesta että vaimosta:
žena nainen, vaimo
Kun sitä käytetään possessiiviadjektiivien, kuten adjektiivin moj kanssa (tutustumme muihin possessiiviadjektiiveihin myöhemmin), se tarkoittaa vaimoa:
Vidim ženu. Näen naisen.
Poznaješpoznavati moju ženu. Tunnet vaimoni.
Kroatian kielessä on erikseen vaimoa tarkoittava sana, mutta se on hyvin muodollinen ja sitä käytetään vain virallisissa asiakirjoissa, erittäin muodollisessa puheessa jne. Samanlainen kaksoismerkitys on myös poikaa/poikaystävää ja tyttöä/tyttöystävää tarkoittavilla sanoilla – niistä on muodolliset ja puhekieliset versiot:
| tyttö, tyttöystävä | poika, poikaystävä | |
|---|---|---|
| muodoll. | djevojka | mladić |
| puhek. | cura | dečko (dečk-) m (Zagreb yms.) momak (momk-) (Dalmatia) |
Arkipuheessa ja rennossa kirjoituksessa sanat djevojka ja mladić ovat melko harvinaisia. Muista, että sekä muodollisilla että puhekielisillä sanoilla on kaksoismerkitys. Puhekielessä käytettävät sanat myös vaihtelevat alueittain (kerron sinulle lisää alueellisista vaihteluista myöhemmin). Useiten siis kuulee ja lukee:
Ana je lijepa cura.
(puhek.) Ana on nätti tyttö.
Ana je moja cura. (puhek.) Ana on tyttöystäväni.
Marko je lijep dečko.
(puhek.) Marko on hyvännäköinen poika.
Marko je moj dečko. (puhek.) Marko on poikaystäväni.
Marko je moj momak. (puhek., Dalmatia) on poikaystäväni.
Nämä sanat ovat täysin eriä kuin kroatian ystävää merkitsevät sanat: prijatelj (miesp.) ja prijateljica (naisp.)!
Omistusta voi myös ilmaista verbillä imati olla jollakin, "omata", ja merkitys vaihtuu myös silloin:
Imam ženu. Minulla on vaimo.
Nemam curu. (puhek.) Minulla ei ole tyttöystävää.
Imam dečka. (puhek.) Minulla on poikaystävä.
Imam momka. (puhek., Dalmatia) Minulla on poikaystävä.
Jos tässä tuntuu olevan liikaa muistettavaa, käy vielä läpi alla oleva yhteenveto – voit vaikka opetella sen ulkoa runon tavoin:
| suku | esimerkki | N | A |
|---|---|---|---|
| fem. | iso kala | velika riba | veliku ribu |
| neut. | iso järvi | veliko jezero | sama |
| iso meri | veliko more | ||
| m. inan. | iso muuri | velik(i) zid | sama |
| m. anim. | isoveli | velik(i) brat | velikog brata |
Kirjoitetussa kielessä näkee toisinaan tietyillä adjektiiveilla käytettävän A:ssa samoja päätteitä kuin substantiiveissa, esim. vidim crna konja. Tätä ei koskaan käytetä arkipuheessa ja rennossa kirjoituksessa. Kerron tällaisista epämäääräisistä adjektiiveista lyhyesti luvussa 99 Aoristi ja muita marginaalisia piirteitä. Voit jättää ne toistaiseksi täysin huomiotta.
________
® Tällaiset pidemmät päätteet ovat hyvin harvinaisia Serbiassa ja Bosniassa.