→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi.
Monissa kielissä, kuten myös kroatiankin kielessä, jokainen substantiivi kuuluu johonkin kieliopilliseen sukuun. Tämä siis yksinkertaisesti määrittää sen, mitä muiden sanojen muotoja käytetään kuhunkin substantiiviin viitattaessa. Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua.
Myös esim. saksan kielessä on kieliopillinen suku. Substantiivin suku vaikuttaa siitä käytettäviin pronomineihin ja sen kanssa käytettäviin artikkeleihin (der, die, das), minkä lisäksi tietyissä tilanteessa suku vaikuttaa adjektiivin muotoon (kleiner, kleine, kleines).
Espanjan kielessä erisukuisista substantiiveista käytetään eri pronomineja, eri artikkeleita (el, la) ja eri adjektiivimuotoja (rojo, roja).
Koska saksan kielessä artikkelilla on kolme eri muotosarjaa, voidaan saksan kielessä sanoa olevan kolme sukua (yksikössä, monikossa eroa ei ole). Espanjan kielessä taas artikkeleilla ja adjektiiveilla on kaksi eri muotoa, ja niinpä espanjan kielessä sukuja on kaksi.
Kroatian kielessä sukuja on neljä, mutta niistä kahdella ei juuri ole keskinäistä eroa (monikossa eroa ei ole lainkaan). Kroatian kielen suku muistuttaa espanjan kielen sukua: sen määrittää yleensä substantiivin viimeinen kirjain. Esimerkiksi kuća talo on ‘femiininen’ (pääte -a) samoin kuin espanjan casa!
Jos osaat vain suomea, englantia ja/tai ruotsia, tämä voi tuntua aluksi oudolta. Ajattele sukuja vain tapana ryhmitellä substantiivit. Talot eivät ole kroatiassa sen feminiinisempiä kuin muutenkaan. Suku, johon kuća talo ja sestra sisko kuuluvat, on nimetty ‘femiininiksi’ pelkästään siksi, että useat oikeasti merkitykseltään naispuoliset sanat (esim. nainen, sisko, tytär) sattuvat kuulumaan siihen.
Oikean suvun voi päätellä lähes kaikista kroatian substantiiveista. Säännöt ovat:
| pääte | suku | poikkeuksia |
|---|---|---|
| -a | feminiini (f) esim. riba kala |
tata m iskä Luka m (nimi) |
| -o tai -e | neutri (n) esim. pivo olut |
auto m auto
®
Marko m (nimi) |
| konsonantti | maskuliini (m) esim. stol pöytä ® |
kost f luu noć f yö |
Mutta eikö sukuja ollutkin neljä? Periaatteessa, sillä maskuliiniset substantiivit voi jakaa vielä kahteen joukkoon. Tämä ei kuitenkaan ole vielä olennaista.
Poikkeuksia siis on – esim. nimet Luka ja Marko näyttävät feminiini- ja neutrisukuisilta, mutta ovat itse asiassa kummatkin maskuliinisia ja yleisiä miehen nimiä. Kaikki henkilönnimet (sekä eläintennimet) ovat joko maskuliinisia tai feminiinisiä (pääte -o tarkoittaa tavallisesti maskuliinia).
Sana tata on lisäksi maskuliininen ja sen merkitys on iskä.
Pelkästään poikkeuksellisten substantiivien suku on tärkeää muistaa, ja niistäkin on arkikielessä käytössä vain 50-100. Esimerkiksi:
| most silta | — | normaalisti maskuliinisukuinen, ei tarvetta merkitä sukua |
| kost f luu | — | poikkeuksellisesti feminiinisukuinen, joten suku on tärkeää merkitä (f) |
Suurin poikkeuksellisen suvun omaavien substantiivien ryhmä on feminiinisubstantiivit, jotka eivät pääty -a. Lähes kaikki niistä päättyvät konsonanttiin. Yleisiä ovat:
|
bol
▶
f kipu
® bolest ▶ f tauti jesen ▶ f syksy kost ▶ f luu krv ▶ f veri ljubav ▶ f rakkaus |
noć
▶
f yö obitelj ▶ f perhe ® ponoć ▶ f keskiyö r sol ▶ f suola ® večer ▶ f ilta ® |
Poikkeuksellisten substantiivien muistamisen helpottamiseksi olen merkinnyt ne tummansinisellä, ja hiirellä (tai kosketusnäytöllä sormella) koskettamalla aukeaa ponnahdusikkuna, jossa lukee sanan suku:
Vidim krv. Näen verta.
Vozim auto. Ajan autoa.
Ihmisiä tarkoittavat sanat vastaavat kieliopilliseltaan suvultaan yleensä sanan tarkoittaman henkilön sukupuolta (tähänkin kuitenkin on poikkeuksia). Näin ollen monilla substantiiveilla, joilla on suomessa vain yksi muoto, jakautuvat kroatiassa kahteen substantiiviin: miespuolista ja naispuolista tarkoittavaan (samoin on romaanisissa kielissä, kuten ranskassa, italiassa tai espanjassa):
| mies | nainen | |
|---|---|---|
| suomi | ystävä | |
| ranska | ami | amie |
| espanja | amigo | amiga |
| kroatia | prijatelj | prijateljica |
Kroatian kielessä adjektiivit taipuvat substantiivien suvun mukaan – ne ovat siis asian jonkinlaisuutta ilmaisevia sanoja, kuten suuri, punertava. Kroatiassa adjektiiveiksi lasketaan myös sellaiset sanat kuten minun ja Ivanin. Niitä täytyy taivuttaa substantiivin suvun ja sijamuodon mukaan.
Mitä adjektiivimuotoja käytetään kullekin suvulle? Yksinkertaisissa lauseissa, kuten talo on suuri käytetään nominatiivia, mikä ei ole monimutkaista:
| suku | adj. N | esimerkki |
|---|---|---|
| feminiini | -a | velika riba suuri kala |
| neutri | -o (joskus -e) | veliko jezero suuri järvi |
| maskuliini | valinnainen -i | velik(i) stol suuri pöytä ® |
Varmaan huomasitkin, että neutrisukuisten substantiivien kanssa käytettäville adjektiiveille on kaksi mahdollista päätettä. Useimmat adjektiivit päättyvät -o; -e-päätteiset esitellään myöhemmin. Alla on joitakin yleisiä adjektiiveja:
|
brz
▶
nopea čist ▶ puhdas dubok syvä dug pitkä gotov ▶ valmis jak vahva, voimakas jeftin halpa l mali pieni mlad nuori nov uusi |
poznat tunnettu pun täysi slab heikko skup kallis spor hidas star vanha širok leveä, laaja suh kuiva ® velik suuri visok korkea, (ihmisestä) pitkä zdrav terve |
Niiden avulla voi muodostaa tällaisia lauseita:
Riba je velika. ▶ Kala on suuri.
Velika riba jedejesti kruh. ▶ Suuri kala syö leipää. ®
Sunce nije jako. Aurinko ei ole voimakas.
Jezero je duboko. Järvi on syvä.
Ana je zdrava. Ana on terve.
Restoran nije skup. Ravintola ei ole kallis.
Visoka je. Hän (nainen) on pitkä.
Kuten yltä näet, adjektiivin pääte on -o riippumatta siitä, onko substantiivin pääte -o vai -e: vain suvulla on väliä, ja sekä jezero että sunce ovat neutrisukuisia.
Kroatian kielessä (kuten muissa slaavilaisissa ja romaanisissa kielissä) adjektiivi taipuu aina substantiivin mukaan, vaikka se ei olisikaan aivan sen vieressä. Saksassa adjektiivi ei taivu, kun lause on tyyppiä Kala on suuri. Koska kroatian kielessä ne kuitenkin taipuvat, ovat pronominit ovat lähes aina ylimääräisiä, ja siksi niitä ei tavallisesti käytetäkään, kuten viimeisessä lauseessa, missä pronominin ona hän (nainen) voi päätellä adjektiivin muodosta.
Ota huomioon, että kroatiassa esim. kuća talo ja pizza ovat yhtä lailla feminiinisiä, joten visoka je voi kontekstista riippuen yhtä hyvin tarkoittaa taloa!
"X on Y"-tyyppisessä lauseessa adjektiivi voidaan sijoittaa myös ensimmäiseksi, mikä korostaa sitä:
Duboko je jezero. Järvi on SYVÄ.
Adjektiivien neutrimuotoja käytetään usein yksisanaisissa kylteissä. Usein esimerkiksi näkee neutrimuotoja otvoreno ja zatvoreno kauppojen ovissa tai ikkunoissa, ja ne merkitsevät kaupan olevan auki tai suljettu.
Vielä yksi asia on selittämättä: adjektiiveilla on maskuliinimuodossa valinnainen -i. Sitä käytetään yleensä vain kun adjektiivia käytetään ennen substantiivia:
Hrast je star. Tammi on vanha.
Stari hrast još rasterasti. Vanha tammi kasvaa yhä.
Joillakin adjektiiveilla (esim. mali pieni) on maskuliinimuodossa aina -i käyttötilanteesta riippumatta, ja ne luetellaan tässä muodossa. Feminiinimuoto on mala jne.
Intensiteettisanoja käytetään myös adjektiivien kanssa, ja ne sijoitetaan aivan niiden eteen (tai niihin kiinni, kuten pre-):
Riba je jako velika. Kala on tosi suuri.
Jezero je dosta duboko. Järvi on aika syvä.
Restoran nije preskup. Ravintola ei ole liian kallis.
Sunce je stvarno jako. Aurinko on todella voimakas.
Vlak je strašno spor. Juna on kamalan hidas. (puhek.)
Intensiteettisana jako on identtinen adjektiivin jak vahva, voimakas neutrimuodon kanssa, mutta niiden merkitykset eroavat toisistaan. Tästä on lisää ensi luvussa.
Älä unohda: substantiivien ja adjektiivien päätteet eivät aina vastaa toisiaan. Muista myös että muutamilla substantiiveilla on yllättävä suku (ainakin jos päätettä katsoo):
Tata je zdrav. Iskä on terve.
Noć je duga. Yö on pitkä.
________
® Kroatian eteläosissa (kuten Dalmatiassa) ja osassa Bosnia ja Hertsegovinaa sana auto auto on puhekielessä usein neutrisukuinen, joten saatat toisinaan törmätä ilmaisuihin kuten novo auto.
Sana stol pöytä on Serbiassa ja suurimmassa osassa Bosniaa sto (stol-) mutta silti maskuliinisukuinen. Serbiassa siis sanotaan velik(i) sto.
Sana bol f kipu on Serbiassa lähes aina maskuliininen, ja sitä voidaan käyttää näin myös Bosniassa.
Sanan obitelj sijaan Bosniassa ja Serbiassa yleisimpiä ovat sanat familija ja porodica, samoin kuin joissakin osissa Kroatiaakin.
Sana sol f suola on Serbiassa ja suurimmassa osassa Bosniaa so (sol-); suku ja sijapäätteet ovat samat.
Substantiivi večer f ilta on Serbiassa ja usein Bosniassa veče (večer- f) ja sillä on erikoinen ominaisuus: nominatiivissa se on neutrisukuinen (sehän päättyy -e), ja taivutetuissa muodoissa feminiininen (taivutuspohjan jälkeen on merkintä f)! Se taipuu muiden ei--a-päätteisten feminiinisten substantiivien tapaan.
Serbiassa sekä osissa Bosniaa ja Kroatiaa käytetään sanan suh sijaan sanaa suv, joka ei kuulu kroatian standardikieleen.
Sanan kruh sijaan suurimmmassa osassa Bosniaa käytetään sanaa hljeb ja Serbiassa sen “ekaavimuotoa” hleb (puhekielessä usein leb); leivän eri kutsumanimitysten levinneisyys ei itse asiassa ole aivan yksinkertainen, kuten näytin luvussa 05 Akkusatiivi.
