09 Luvut ja aika

  Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi tai espanjaksi.

Tutustumme seuraavaksi kroatian kielen lukuihin. Lukuja on itse asiassa montaa eri tyyppiä, joista osa käyttäytyy adjektiivien tavoin, osa substantiivien ja suurin osa adverbien tavoin. Esittelen tässä vain yksinkertaisimmat käyttötavat; eli miten ilmaistaan 59 tai kellonajat.

Luvut 0-9 ovat:

0 nula  ▶ 
1 jedan  ▶ 
2 dva  ▶ 
3 tri  ▶ 
4 četiri  ▶ 

5 pet  ▶ 
6 šest  ▶ 
7 sedam  ▶ 
8 osam  ▶ 
9 devet  ▶ 

(Luku lyhennetään puhekielessä usein muotoon četri.) Luvut 10-19 ovat:

10 deset  ▶ 
11 jedanaest  ▶ 
12 dvanaest  ▶ 
13 trinaest  ▶ 
14 četrnaest  ▶ 

15 petnaest  ▶ 
16 šesnaest  ▶ 
17 sedamnaest
18 osamnaest
19 devetnaest

Ne ovat käytännössä vain luvut 1-9 + -naest; četiri on hieman lyhennettynä. Suurin osa ihmisistä ääntää ylläolevien sanojen kohdasta -ae- vain e:n.

Luvuille 20, 30, jne on omat sanansa, jotka muodostetaan samankaltaisella kaavalla (mutta kiinnitä huomiota painomerkintöihin):

20 dvadeset  ▶ 
30 trideset  ▶ 
40 četrdeset  ▶ 
50 pedeset  ▶ 
60 šezdeset  ▶ 
70 sedamdeset
80 osamdeset
90 devedeset

Ilmaistaksesi luvun 35 jne lisää vain lukujen väliin i¨ ja:

35 trideset i pet

Tämä lyhennetään usein liittämällä luvut yhteen:

35 tridesetpet

Näitä lukuja käytetään myös ajan ilmaisemisessa. Jonkin kellonajan mainitsemiseen tapahtuma-aikana käytetään rakennetta u¨ + tunnin määrittävä luku:

Vlak dolazi u tri. Juna tulee (kello) kolmelta. ®

Preesensiähän voi siis käyttää lähitulevaisuudessa tapahtuvien asioiden ilmaisuun, etenkin jos tapahtuma-aika on tiedossa.

Junan/bussin/lentokoneen määränpää ilmaistaan rakenteella prepositio za¨ + A (määränpää) heti kulkuvälinettä merkitsevän sanan jälkeen:

Vlak za Rijeku odlazi u pet. Juna Rijekaan lähtee viideltä.

Autobus za Split odlazi u sedam. Bussi Splitiin lähtee seitsemältä.

Kulkuneuvolla tehtävän matkustuksen määränpäätä voi ilmaista rakenteen u¨ + A sijasta rakenteella za¨ + A:

Putujemo za Rijeku. Olemme matkalla Rijekaan.

Rakenne za¨ + A kulkuneuvolla matkustamiseen on valinnainen – voit myös käyttää normaaleja rakenteita u¨ + A tai na¨ + A – jos kuitenkin sanotaan juna Splitiin tai bussi Pulaan, täytyy käyttää rakennetta za¨.

Kellonaikaa voi ilmaista tarkemmin kertomalla myös minuutit:

Vlak dolazi u tri i dvadeset. Juna saapuu kello 3:20.

Virallisesti kroatian kielessä käytetään 24-tuntista kelloa, kuten suomessakin. Aikatauluissa ja radno vrijeme:n, työajan yhteydessä, kellonaika ilmaistaan tavallisesti 15:20 tai 15.20, joskus tarkennuksella h. Käsinkirjoituksessa käytetään joskus myös muotoa 1520, eli minuutit ovat yläindeksissä:

Puhekielessä voidaan sanoa vain tri 3 täsmentämättä tarkoitetaanko aikaa aamu- vai iltapäivällä.

Kellonajan kysymisessä käytetään seuraavaa ilmaisua. Kroatian kielessä on normaalia vastata hyvin lyhyesti:

Koliko je sati?  ▶  Paljonko kello on? (kirj. ‘Montako tuntia on?’)

— Tri i dvadeset.  ▶  Kaksikymmentä yli kolme.

— Šest. Kuusi.

Tällaiset lyhyet ja ytimekkäät vastaukset ovat puheessa yleisiä ja niitä esiintyy säännöllisesti ‘kurssin’ aikana. Ne eivät ole epäkohteliaita.

Sana koliko äännetään myös yleissesti ensimmäistä tavua painottaen (koliko).

Sanaa skoro voidaan käyttää minkä tahansa kellonajan (ja yleensäkin minkä tahansa mitattavan suureen) edessä. Esimerkiksi:

Koliko je sati?  ▶  Paljonko kello on?

Skoro pet.  ▶  Melkein viisi.

(Mielenkiintoisesti standardikroatia suosittelee sanaa gotovo sanan skoro sijaan, vaikka toiseksimainittua käytetään lähes yksinomaan puheessa ja rennossa kirjoituksessa!)

On tietysti myös mahdollista kysyä milloin jokin tapahtuu; se tapahtuu yksinkertaisesti lisäämällä seuraavan sanan lauseen alkuun:

kad(a) milloin

Esimerkiksi (vastauksessa tulee muistaa käyttää asianmukaista prepositiota):

Kada dolazi vlak za Osijek? Milloin juna Osijekiin saapuu?

U četiri i dvadeset. Kaksikymmentä yli neljä.

Ajan ilmausten kanssa voi käyttää näitä kahta yleistä adverbia:

tek vasta
već jo

Esimerkiksi:

Vlak dolazi već u dva. Juna saapuu jo kahdelta.

Vlak dolazi tek u osam. Juna saapuu vasta kahdeksalta.

Näitä sanoja ei normaalisti sijoiteta lauseeseen kellonajan (kuten u dva) jälkeen.

Jos et tiedä tarkkaa aikaa, voit korvata sanan u¨ prepositiolla oko¨:

Vlak dolazi oko dva. Juna saapuu noin kahdelta.

Viimeksimainittuun kysymykseen voi vastata lyhyesti:

Oko dva. Noin kahdelta.

Korostaaksesi kellonajan täsmällisyyttä, lisää sana točno täsmälleen ® ennen kellonaikaa:

Vlak dolazi točno u tri. Juna saapuu täsmälleen kolmelta.

Tässä ovat puoltapäivää ja puoltayötä merkitsevät sanat:

podne puolipäivä, keskipäivä ponoć puoliyö, keskiyö

Tässäkin käytetään jonkin johonkin aikaan tapahtumisen ilmaisemiseen rakennetta u¨ + A (kummallakin sanalla A = N):

Autobusʷ¹ odlazi u podne. Bussi lähtee keskipäivällä.

Voi yksinkertaisesti sanoa:

Ponoć je. On puoliyö.

Sad je podne. On puolipäivä.

Točno je podne. On täsmälleen puolipäivä.

Sanaa sad(a) ei tietenkään ole pakko käyttää. Sanaa točno ei voi sijoittaa tässä aivan ajanilmauksen eteen, koska ne eivät muodosta jakamatonta ilmaisua, ja niinpä sana je² on toisella tilalla. Tällaisissa ilmauksissa ei käytetä persoonapronomineja; podne lasketaan subjektiksi.

Mitä sitten sanotaan, kun on melkein keskiyö tai jo keskiyö? Sana je² tulee jälleen sanojen väliin:

Skoro je ponoć. On melkein keskiyö.

Već je ponoć. On jo keskiyö.

Tek je podne. On vasta puolipäivä.

Saman voi tietysti sanoa myös käyttäen sanaa pet 5 sanan ponoć sijaan jne.

Puhekielessä puhutaan usein tasatuntien jälkeisistä puolituntisista:

Brod dolazi u tri i pol. Laiva tulee puoli neljältä. (‘kolmelta ja puolelta‘)

(Puhekielessä puoli- ja neljännestuntien ilmaisemiseen on useita tapoja, jotka vaihtelevat alueittain; katso luku Variaatiot: Puhekieli ja muodollinen kieli).

Alla ovat viikonpäivät kroatiaksi:

ponedjeljak (ponedjeljk-) maanantai
utorak (utork-) tiistai
srijeda keskiviikko
četvrtak (četvrtk-) torstai
petak (petk-) perjantai
subota lauantai
nedjelja sunnuntai

Viikko alkaa aina maanantaista. (Kuten muutkin substantiivit, viikonpäivätkin taipuvat sijamuodoissa!)

Voi sanoa:

Danas je srijeda.  ▶  Tänään on keskiviikko.

Kun sanotaan jonkin tapahtuvan jonakin viikonpäivänä käytetään taas rakennetta u¨ + A:

U srijedu se vraćamo u Zagreb. Palamme keskiviikkona Zagrebiin.

Kada Ana odlazi u Split? Nilloin Ana lähtee Splitiin?

— U subotu. Lauantaina.

Tätä englannin kielestä lainattua sanaa voi myös käyttää:

vikend viikonloppu

Jonkin tapahtumista viikonloppuna ilmaistaan rakenteella za¨ + vikend:

Idemo na Brač za vikend. Menemme viikonloppuna Bračin saarelle.

Jäit ehkä miettimään, miten sanoa esim. juna lähtee 5 minuutin päästä. Siihen valitettavasti tarvitaan sellaisia sanamuotoja (eli sijamuotoja) joita en ole vielä esitellyt. Itse asiassa emme osaa vielä sanoa edes "kolme omenaa". Seuraavassa luvussa kerron sanat minuutti ja tunti erottavasta tärkeästä ominaisuudesta.

________

® Serbiassa ja usein Bosniassa käytetään hieman eriävää sanaa tačno. Sanan vlak sijaan näissä maissa on yleinen sana voz.

↓ Jotain mahdollisesti kiinnostavaa (klikkaa nähdäksesi)

↓ Harjoitus (klikkaa nähdäksesi)

5 Helppoa kroatiaa: 09 Luvut ja aika →   Voit lukea tämän luvun myös englanniksi , ranskaksi , saksaksi tai espanjaksi . Tutustumme seuraavaksi kroatian k...

↓ Add Your Comment (click here)