→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi tai espanjaksi.
Katsotaanpa seuraavaksi, miten kroatiaksi ilmaistaaan yleisiä toteamuksia, kuten suomen (ulkona) on kylmä. Tällaiset toteamukset koskevat usein säätä.
Suomessa tällaisista lauseista puuttuu tyypillisesti subjekti, ja niissä käytetään 3. persoonan preesensiä (on).
Samoin on kroatian kielessä Croatian; tällaisissa lauseissa ei käytetä pronomineja, vain verbin olla 3. persoonan preesensiä. Kyseinen verbi on aika epäsäännöllinen:
biti (je² +) olla
Sanan je jäljessä on plusmerkki; se merkitsee että muita preesensmuotoja ei voi johtaa siitä – ne tulee oppia ulkoa. (Esimerkiksi 1. persoonan muoto ei ole "jem" vaan sam.)
Alla on hyödyllisiä sanoja (niitä kutsutaan adverbeiksi) sanan je² kanssa tällaisissa ilmauksissa käytettäväksi:
dosadno
▶
tylsästi |
rano
▶
varhain |
Monesti, kuten esimerkiksi useissa tämän luvun lauseissa, kroatian adverbit kääntyvät luontevimmin suomen adjektiivien partitiivimuodoiksi (tai nominatiivimuodoiksi). Huomioi merkintä ²; sana je² käyttäytyy kuten se² ja tulee lauseessa yleensä toiseksi:
Kroatian sanajärjestys on melko vapaa – kuten näet, sanat hladno ja danas voivat vaihtaa paikkoja keskenään – mutta eivät esimerkiksi sanojen se² ja je² kanssa; niillähän on lauseessa oma paikkansa! (Siksi esittelin luvussa 7 Objektin vaativat verbit erikoismerkin merkitsemään tätä ominaisuutta.)
Alla on muutamia hyödyllisiä sanoja (intensiteettisanoja) jotka voidaan sijoittaa yllämainittujen adverbien edelle sekä yksi etuliite (ei erillinen, eli seuraavassa sanassa kiinni käytettävä sana):
|
malo
▶
vähän jako ▶ tosi (arkikieltä) ® vrlo ▶ hyvin (muodollisesti) prilično ▶ melkoisen |
dosta
▶
aika, melko stvarno ▶ todella pre- liian |
Niitä ei voi sijoittaa adverbin jälkeen, ja yleensä niitä käytetään juuri ennen adverbia. Esimerkiksi:
Danas je jako hladno. Tänään on tosi kylmä.
Jako je hladno danas. (sama merkitys, harvinaisempi järjestys)
Prevruće je. On liian kuuma.
Sana vrlo on hieman muodollinen, sitä näkee eniten muodollisessa tekstissä eikä se ole yleinen puhekielessä.
Standardipainotuksessa paino siirtyy etuliitteeseen pre-, kun taas ‘läntisessä’ järjestelmässä ei: merkitsen siis prevruće. Etuliite pre kirjoitetaan joskus erikseen: tämä ei ole standardin mukaista.
Vaikka sanaa jako tosi – ja muita intensiteettisanoja – voi useimmin käyttää kuten suomessakin, on eräs huomattava poikkeus: niitä ei voi käyttää sanan uskoro pian kanssa – tällöin käytetään yleensä erästä toista sanaa:
|
rano varhain jako rano tosi varhain dosta rano melko varhain |
uskoro pian (tai ubrzo, brzo) jako brzo tosi pian dosta brzo melko pian |
Puhutussa kielessä käytetään myös seuraavia kahta intensiteettisanaa:
strašno | hirveän, kamalan |
Esimerkiksi:
Užasno je dosadno. ▶ On hirveän tylsää.
Mutta entä jos haluatkin sanoa ei ole kylmä? Sääntö on hieman eriävä tavallisista verbeistä: lisätään ni- sanaan je². Näin saatava sana nije ei rajoitu lauseen toiseen kohtaan ja sijoitetaan itse asiassa yleensä adverbin eteen:
Nije hladno. Ei ole kylmä.
Uopće nije hladno. Ei ole ollenkaan kylmä.
Danas nije hladno. Tänään ei ole kylmä.
Nije hladno danas. (sama merkitys)
Näillä sanoilla ilmaistaan mitä paikkaa toteamuksesi koskee:
tu tuolla |
Arkikielssä sanaa tu käytetään samassa merkityksessä kuin sanaa ovdje. Tällaiset sanat sijoitetaan usein lauseen alkuun:
Ovdje je toplo. Täällä on lämmintä.
Vani je oblačno. Ulkona on pilvistä.
Kun halutaan kertoa, että sataa vettä tai lunta, käytetään normaalisti seuraavaa verbiä:
padati pudota
Sekä näitä substantiiveja:
kiša sade |
sn |
Siispä kroatiaksi sanot itse asiassa, että sade putoaa ja lumi putoaa. Kumpikin voi tulla toisen eteen, mutta on yleisempää laittaa verbi eteen:
Pada kiša. ▶ ‘Sade putoaa.’ = Sataa (vettä).
Kiša pada. (sama merkitys)
Pada snijeg.
‘Lumi putoaa.’ = Sataa lunta.
Snijeg pada.
(sama merkitys)
(Äläkä unohda, että ije sanassa snijeg äännetään yleensä kuin se olisi je.)
Tuulemisesta käytetään samantapaista ilmaisua; substantiivi on vjetar (vjetr-) tuuli ja verbi on seuraava:
puhati (puše) puhaltaa ®
Nämäkin voivat olla kummin päin tahansa, mutta verbi tulee usein eteen:
Pušepuhati vjetar. ▶ Tuuli puhaltaa; tuulee.
Vjetar pušepuhati. (ei merkityseroa)
Kun on selvää, mistä puhutaan, voi käyttää vain verbiä:
Pada. ‘Sataa.’ (lunta tai vettä).
Pušepuhati. Tuulee.
Sateen ja tuulen voimakkuutta voi ilmaista intensiteettisanoilla (poislukien vrlo):
Malo pada. ‘Sataa vähän lunta/vettä.’
Jako pušepuhati. Tuulee kovasti.
Kroatian kielessä voi yleensä käyttää preesensmuotoja tulevista tapahtumista puhumiseen. Sääilmaisuissa asia ei kuitenkaan ole näin. Voit kuitenkin käyttää toistuvuuden adverbeja, kun puhut asioista, jotka tapahtuvat mihin aikaan hyvänsä:
Često pušepuhati vjetar. Tuulee usein.
Jos haluat kysyä säästä, voit kysyä:
Kakvo je vrijeme?
Millainen sää on?
— Hladno. Kylmä.
Vastaus voi olla vain adverbi, kuten yllä. Tällaiset lyhyet kommentit ovat tavallisia rennossa ja muodollisessakin viestinnässä. Allaolevaan toteamukseen voi kommentoida esimerkiksi:
Stvarno je vruće... On todella kuuma...
— Nije jako. kirj. ‘Ei ole kovin.’ = Ei ole kovin kuuma.
Kroatian kielessä lyhyet kommentit sisältävät vain sen eron, jota kommentoidaan. Esimerkiksi ylläolevassa kommentoidaan sanaa vruće, joten sitä ei ole tarpeen toistaa.
Jos halut kysyä yleisemmin, johon voi vastata vaikkapa ‘on tylsää’, kysy pelkästään:
Kako je? Miten menee?
________
® Bosniassa ja Serbiassa adverbia mnogo käytetään myös merkityksessä tosi; saatat esimerkiksi kuulla tai lukea ilmaisun mnogo je hladno.
Sanan vani sijaan Bosniassa ja Serbiassa sekä joillakin Kroatian alueilla käytetään tavallisesti sanaa napolju. Sanan puhati (puše) lisäksi Serbiassa on käytössä myös duvati.