→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi tai espanjaksi.
Verbin čitati lukea tapaisillä verbeillä on valinnanvarainen objekti: voit joko vain lukea tai lukea jotakin. Itse toiminto on kummassakin tapauksessa sama: ensimmäisessä tapauksessa ei vain ole eritelty, mitä luet (se voi olla kirja, sanomalehti, sopimus...)
On kuitenkin useita verbejä, jotka eivät toimi näin, tällöin voit tehdä jotain jollekulle (tai jollekin) tai tehdä jotain itsellesi. Voit esimerkiksi pukea jonkun muun tai itsesi. Mutta jos vain ‘puet’, lause jää vajaaksi! Tällaisten verbien kanssa tulee käyttää objektia.
Suomeksi voi vain pukea ja tarkoittaa pukevansa itsensä eli pukeutuvansa – mutta kroatiaksi ei. (Myös joitakin suomen verbejä voidaan käyttää vain objektin kanssa, kuten aiheuttaa: voit aiheuttaa jotakin – mutta on pakollista ilmaista, mitä aiheutat.)
Alla on joitakin tällaisia verbejä:
|
brijati (brije) ajella (ihokarvoista) buditi herättää oblačiti pukea |
prati (pere) pestä svlačiti riisua vraćati palauttaa |
Verbejä brijati (brije) ja prati (pere) käytetään kun ajelet jonkun ihokarvoja tai peset jotain (tai jotakuta, kuten lasta):
(Huomioi pelkkä lice kasvot: ruumiinosan kuuluminen subjektille (tekijälle) päätellään kontekstista.)
Jos kuitenkin peset itseäsi eli peseydyt tai ajelet ihokarvoja itseltäsi, täytyy käyttää erityissanaa – ‘partikkelia’ se. Näiden verbien kanssa käytettynä sen merkitys on kutakuinkin ‘itseään’:
Ana se pereprati. ▶ Ana peseytyy (pesee ‘itseään’).
Brijembrijati se. ▶ Ajan partaani(/muita ihokarvojani).
Kyseinen sana on jokseenkin erityinen, koska sitä ei voi siirrellä vapaasti, vaan sen täytyy olla lauseen toinen sana, mikäli mahdollista! Kroatian kielessä on muitakin tällaisia sanoja. Ne on merkitty pienellä 2:lla (²) (esim. se²). Tämä merkintä on samantapainen kuin toinen aiemmin esittelemäni merkintä:
¨ — yhtyy seuraavaan sanaan
² — sidottu kohta lauseessa
Tällaiset toiseksi sijoitettavat sanat äännetään tavallisesti yhdessä edeltävän sanan kanssa – sanojen Ana ja se² välillä ei ylläolevassa esimerkkilauseessa ole taukoa — niitä kuitenkin pidetään erillisinä sanoina, kuten ne kirjoitetaankin.®
Välillä kaksi sanaa lasketaan ‘yhdeksi yksiköksi’ ja ne täyttävät ensimmäisen sanan paikan yhdessä. Yksi esimerkki on ne¨ + verbi:
Ne brijembrijati¹ se². En aja partaani.
Tämä pätee kaikkiin sanoihin, joiden edellä on siihen ‘liimautuva’ sana (kuten u¨, na¨) – ne lasketaan ‘yhdeksi yksiköksi’. (¨:llä ja ²:llä merkittyjä sanoja kutsutaan hienommin liitepartikkeleiksi.)
Näin tapahtuu myös, jos kahta tiettyä sanaa käytetään usein yhdessä, esim. skoro nikad melkein koskaan – nekin täyttävät ensimmäisen sanan tilan yhdessä:
Skoro nikad¹ se² ne brijembrijati. En melkein koskaan aja partaani.
Joskus kuitenkin näkee jopa tällaisia pareja toisistaan erotettuina. Tällaista ‘jäykkää sijoittelua’ tapahtuu pääasiassa muodollisessa kirjoituksessa ja muodollisessa puheessa (kuten TV-uutisissa ja radiossa):
Skoro¹ se² nikad ne brijembrijati. (käytetään toisinaan kirjoituksessa)
Samanlaisia verbejä ovat oblačiti ja svlačiti. Voit pukea tai riisua jonkin vaatekappaleen:
Ana oblači majicu. Ana pukee paitaa.
Jos kuitenkin verbin kohde on ihminen (tai eläin, joita kroaatin kielessä käsitellään useimmin samalla tavalla), se tarkoittaa jonkun jonkun toisen pukemista (tai riisumista):
Ana oblači Gorana. Ana pukee Gorania.
Jos haluat ainoastaan kertoa, että Ana pukee itseään eli pukeutuu, tulee käyttää sanaa se², koska hän suorittaa toiminnon itse itselleen, eikä jollekin muulle:
Ana se oblači. Ana pukeutuu.
Verbi buditi tarkoittaa oletuksellisesti herättää. Voit siis herättää jonkun toisen, mikä kuulostaa kroatiaksi tältä:
Ana budi Gorana. Ana herättää Gorania.
Mutta jos heräät itse, käytä sanaa se²:
Ana se budi. ▶ Ana herää.
Verbi vraćati merkitsee joko jonkin palauttamista, tai ‘itsesi palauttamista‘, eli palaamista. Jälkimmäinen merkitys ilmaistaan sanan se² kanssa:
Ana vraća knjigu. Ana palauttaa kirjaa.
Ana se vraća. Ana palaa.
On myös verbejä, joita täytyy käyttää objektin kanssa, mutta joilla on sanan se² kanssa hieman yllättävämpi merkitys. Usein käytettyjä ovat:
| zabavljati viihdyttää | zvati (zove) kutsua (myös soittaa puhelimella) |
Kun niillä on ihminen objektina, merkitys on yllämainittu:
Ana zabavlja Gorana. Ana viihdyttää Gorania.
Zovemzvati Ivana. Kutsun Ivania.
Mutta merkitys muuttuu sanan se² myötä:
Ana se zabavlja. Ana huvittelee.
Zovemzvati se Goran. ‘Kutsun itseäni Goraniksi.’ = Nimeni on Goran.
Toisessa lauseessa esitelty zvati (zove) + se² on kroatian kielessä normaali tapa kertoa nimensä. Huomioi, että nimi on nominatiivissa, siihen ei siis tehdä muutoksia. Jos olet opiskellut ranskaa, italiaa tai espanjaa, tällaiset lauseet ovat varmaankin tulleet jo tutuksi:
| (ranska) | Il s’appelle Goran. | sananmukaisesti: ‘Hän kutsuu itseään Goraniksi.’ |
||
| (italia) | Lui si chiama Goran. | |||
| (espanja) | Él se llama Goran. | |||
| On se zovezvati Goran. |
Kaikissa neljässä kielessä verbi itsessään tarkoittaa kutsua, mutta ‘refleksiivipronominin’ (alleviivaukset esimerkeissä yllä) myötä merkitys vaihtuu. (espanjassa on lisäksi verbi divertir joka on hyvin samantapainen kuin zabavljati.) Suomen kielessä vastaavaa ominaisuutta ei kuitenkaan ole.
Nämä merkitykset voidaan koota nätiksi taulukoksi:
| verbi | objekti | merkitys |
|---|---|---|
| čitati | (A) | lukea |
| prati (pere) | A | pestä |
| se² | peseytyä | |
| zabavljati | A | viihdyttää |
| se² | huvitella | |
| zvati (zove) | A | kutsua |
| se² + N | ... nimensä on ... |
Ensimmäisen verbin objekti on siis valinnainen objekti; toisella pakollinen, ja kaksi viimeistä vaihtavat merkitystään.
Itse asiassa myös verbin palauttaa merkitys muuttui hieman: ei ole sama asia palauttaa jotain ja palata! Samantapaisia verbejä on lisääkin. Mieti seuraavia esimerkkejä:
(1) Goran avaa ikkunan.
(2) Ikkuna avautuu.
Lauseessa #1 Goran tekee jotain ikkunalle:
Goran otvara prozor. Goran avaa ikkunan.
Suomen kielestä poiketen kroatian kielessä lauseessa #2 käytetään samaa verbiä, mutta sanan se² kanssa. Näin on kroatian lisäksi monessa muussakin kielessä:
| (ranska) | La fenêtre s’ouvre. | Ikkuna avautuu. | ||
| (saksa) | Das Fenster öffnet sich. | |||
| (espanja) | La ventana se abre. | |||
| (ruotsi) | Fönstret öppnar sig. | |||
| Prozor se otvara. |
(Ranskan se yhtyy seuraavaan sanaan jos se alkaa vokaalilla.) Minkä tahansa näistä kielistä osaaminen helpottaa siis tämän sisäistämistä (eikä partikkelin alkukirjain s kaikissa näissä kielissäkään ole mikään sattuma).
Toinen yleinen esimerkki:
Ana valmistaa keittoa.
Keitto valmistuu, liha paahtuu.
Joista toinen samoin käännetään sanan se² kanssa:
Ana kuha juhu. ®
Juha se kuha, meso se pečepeći.
(Pilkun jälkeen sanalaskuri nollautuu: kummatkin se²-partikkelit ovat siis toisella tilalla.)
Suomen kielen tavoin se² on yleinen, kun lauseessa kuvataan toimintoa, jota ei ole suorittanut subjekti (kuten juha yllä), vaan joku toinen, tai se tapahtuu "itsestään" (esim. kun joku on juuri jättänyt keiton valmistumaan).
Jos osaat yhtään espanjaa, kaikki tähänastinen on todennäköisesti kuulostanut hyvin tutulta. Tärkeitä eroja on kuitenkin kolme: kun espanjassa ‘refleksiivipronomini’ on tilanteesta riippuen me, te tai se, kroatiassa muoto on aina se².
Toisekseen sanalla se² on lauseessa sidottu sijoituskohta.
Kolmanneksi, toisin kuin espanjassa, missä ‘refleksiivipronomini’ kirjoitetaan verbin jälkeen usein siihen kiinni (esim. lavarse = ‘pestä itseään’) samoin kuin italiassa (lavarsi) ja joissakin muissakin kielissä, kroatian se² on aina erillinen sanansa.
Tässä olivat se²:n käytön perusteet. Tarkemmat yksityiskohdat tulevat asteittain selitetyksi.
Lopuksi esittelen erään kummallisen verbin, joka vaatii objektin tai sanan se²:
igrati pelata, leikkiä
Substantiivin (objekti; eli akkusatiivissa) kanssa käytettynä se tarkoittaa pelien tai urheilun harrastamista:
|
košarka koripallo nogomet jalkapallo |
šah shakki tenis tennis |
Esimerkiksi:
Ana igra šah. Ana pelaa shakkia.
Ivan igra košarku. Ivan pelaa koripalloa.
Kun kyseessä ei kuitenkaan ole peli tai urheilu, vaan jokin leikki, sanaa se² pitää käyttää:
Goran se igra. Goran leikkii.
Sanan se² kanssa käytettäviä verbejä on lisääkin. Osa niistä, kuten nadati toivoa on aina sanan se² kanssa, ja se luetellaan tavallisesti muodossa nadati se². Toinen tällainen verbi on smijati (smije) se² nauraa ®. Edetessäsi tulet törmäämään vielä lukuisiin muihinkin.
________
® Näemme myöhemmin esimerkkejä tilanteista, joissa standardiserbiassa eräät toiseksi sijoitettavat sanat myös kirjoitetaan yhteen edellisen sanan kanssa.
Sanan juha sijaan Serbiassa, enimmässä osassa Bosniaa ja osassa Kroatiaakin käytetään sanaa supa.
“Ekavialaisessa” ääntämyksessä, joka on Serbiassa ylivoimaisesti yleisin Serbiassa, verbi smijati (smije) se² on yllättävästi smejati (smeje) se²; tämä ei ole ainoa verbi, jonka muotovaihtelua ei ole pääteltävissä – tällaiset verbit täytyy oppia ulkoa, mikäli haluat hallita kummatkin ääntämykset.