→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi tai portugaliksi.
Yksinkertaisimmat lauseet ovat muotoa Ana nukkuu tai Ivan juoksee. Tällaiset lauseet ovat preesensissä ja 3:ssa persoonassa.
Niiden muodostamiseksi kroatiassa tarvitset verbin 3. persoonan preesensin muodon (olkoon se lyhyesti pres-3).
(Verbit ovat sanoja, jotka tarkoittavat toimintoa tai asemassa oloa, kuten kuunnella, odottaa, syödä ja istua.)
Verbit luetellaan kroatian sanakirjoissa normaalisti niin kutsutussa infinitiivi-muodossa (lyhyesti inf). Useimmin tarvitsee vain poistaa pääte -ti ja saat muodon jota nyt tarvitset. Otetaan esimerkiksi suoraan sanakirjasta seuraavat verbit:
|
čitati lukea kuhati kokata ® pjevati laulaa ® raditi työskennellä |
plivati uida spavati nukkua učiti oppia, opiskella voziti ajaa |
Näistä on helppoa muodostaa yksinkertaisia lauseita, kuten nämä:
Ana čita. ▶ Ana lukee.
Marko kuha. ▶ Marko kokkaa.
Ivana spava. ▶ Ivana nukkuu.
Goran uči. ▶ Goran opiskelee.
Jos nyt ihmettelet, miksi verbin čitati ensimmäinen vokaali on alleviivattu, jos sanapaino kerran on yleensä muutenkin ensimmäisellä tavulla (esim. verbin voziti paino on 1. tavulla eikä erikoismerkintöjä tarvita), kärsivällisyyttä: saat vastauksen seuraavissa kappaleissa.
Muutamissa verbeissä viimeinen vokaali tulee vaihtaa preesensissä a:sta i:hin. Yksi niistä on:
trčati juosta → trči
Jos pres-3 ei ole suoraan pääteltävissä, luettelen sen sulkumerkeissä verbin infinitiivin jälkeen. Hyvässä kroatian sanakirjassa tulisi myös olla se lueteltuna:
| ležati (leži) maata | trčati (trči) juosta |
Esimerkiksi:
Ana trčitrčati. ▶ Ana juoksee.
Marko ležiležati. Marko makaa.
Niiden verbien muistamisen helpottamiseksi, joissa pres-3:aa ei saa suoraan poistamalla -ti inf:stä, kun kosket hiirellä – tai kosketusnäytöllä sormella – ‘epäsäännöllisiä’ muotoja, tulee näkyviin pieni ponnahdusikkuna jossa näkyy inf-muoto, kuten tässä:
Ana trčitrčati.
Siirtämällä hiiren muualle (tai koskettamalla muualle) ponnahdusikkuna sulkeutuu. Tällaiset muodot on lisäksi kirjoitettu tummansinisellä. Koeta itse kahdessa esimerkissä yllä!
On muitakin verbejä, joiden preesensmuoto pitää muistaa ulkoa, mutta sitä ei saada yksinkertaisella vokaalinvaihdolla; nämäkin mainitaan hyvässä sanakirjassa (tällaisia verbejä voi kutsua ‘epäsäännöllisiksi’). Tällaisilla verbeillä pres-3 päättyy lähes aina -e:
|
jesti (jede) syödä pisati (piše) kirjoittaa piti (pije) juoda |
plakati (plače) itkeä plesati (pleše) tanssia ® skakati (skače) hypätä |
Myös kaikille -e-päätteisille preesensmuodoille saa ponnahdusikkunan hiiren tai sormen kosketuksella.
(Muista, että sanoissa kuten pije, ije äännetään kahdessa tavussa, koska se on sanan lopussa: pi-je.) Käytetäänpä näitäkin muotoja:
Ana jedejesti. ▶ Ana syö.
Marko pišepisati. ▶ Marko kirjoittaa.
Ivana plešeplesati. Ivana tanssii.
Goran plačeplakati. Goran itkee.
Nimien sijasta voi käyttää seuraavia pronomineja:
| on ▶ hän (mies, engl. he) | ona ▶ hän (nainen, engl. she) |
Esimerkiksi:
Pronominin voi myös jättää pois, jos on selvää, kenestä on puhe:
Plačeplakati. Hän itkee.
Loistavaa, mutta miten sitten sanotaan syön tai kokkaan? Tällaiset lauseet ovat 1. persoonassa. Kroatian kielessä persoonapronomineja (minä, sinä...) ei käytetä usein, vaan suositeltavampi tapa on käyttää vain asianmukaista verbimuotoa (näin on pääasiallisesti myös suomen kirjakielessä).
Lähes kaikilla verbeillä tarvitsee vain lisätä -m pres-3-muotoon jotta saadaan tarvittava pres-1-muoto:
Suomen kirjakielessä pronominit jätetään usein pois, sanotaan vain “luen” eikä “minä luen”. 3. persoonan pronomini on poikkeus, ja tilanteesta riippumatta kirjoitetaan “hän lukee”. Puhekielessä taas pronomineja yleensä käytetään siinäkin missä kirjakielessä ne jätettäisiin pois.
Kroatian kielessä poisjättäminen koskee kaikkia pronomineja ja sekä kirja- että puhekieltä.
Tämä pätee riippumatta siitä, onko verbi ‘epäsäännöllinen’ tai ei:
Koska pijem on johdettu muodosta pije, ije äännetään samoin kuin muodossa pije – selkeästi kahdessa tavussa: pi-jem. Tämä pätee kaikkiin samanlaisiin verbeihin. ®
Kroatian sanakirja saattaa luetella ‘epäsäännöllisille’ verbeille joko pres-3- tai pres-1-muodot, mutta ne on helppo erottaa toisistaan, koska ne päättyvät eri kirjaimiin (pres-1 päättyy lähes aina -m: vain kahdessa epäsäännöllisessä verbissä se päättyy -u).
Seuraavaksi esittelen kaksi hyödyllistä sanaa, joilla voi lisätä tällaisiin lauseisiin tietoa (kumpikin adverbeja):
| još ▶ vielä(kin) | već ▶ jo |
Ne voi laittaa verbin eteen kertoakseen, että jokin on vieläkin meneillään tai on jo alkanut:
Ana već spava. ▶ Ana nukkuu jo.
Goran još plačeplakati. Goran itkee vieläkin.
Adverbia još voidaan tässä tarkoituksessa käytettynä korostaa muodossa još uvijek, jolloin sillä on hieman voimakkaampi merkitys:
Ana još uvijek plešeplesati.
Ana tanssii yhä.
Tämä on hieman puhekielinen ilmaus. Ääntämisasu on yleensä u-vjek, koska ije ei esiinny sanan lopussa (ja tämä onkin merkitty).
Kuten suomen kielessäkin, kroatian kielessä ei tehdä samaa eroa kuin englannissa tehdään ilmaisuiden I write ja I’m writing välille.
Huom. Jos verbillä on epäsäännöllinen pres-3, opettelethan myös inf-muodon, vaikka sitä ei tarvitsekaan juuri nyt: tarvitset sitä hieman myöhemmin menneen ja tulevan muodon muodostamiseen.
________
® Suurimmassa osassa Serbiaa ja serbian standardikielen vallitsevassa variantissa useimmissa sanoissa, joissa on kroatiassa -ije- tai -je-, on sen sijaan -e-, esim. kroatian verbin pjevati vastine on pevati. Tätä kutsutaan “ekavialaiseksi ääntämykseksi” (nimi on harhaanjohtava – kyse ei ole vain ääntämyksestä, koska kirjoitusasu mukailee ääntämystä).
Muodot, kuten pjevati, ja joita kutsutaan “ijekaaviksi” ovat serbian kielessä myös standardi (toinen standardivariantti) ja saatat toisinaan lukea serbialaisista sanomalehdistä ijekaavilla kirjoitettuja artikkeleja. En aio merkitä kaikkia ekavialaisia vastineita. Useimmissa tapauksissa saat ne korvaamalla kohdat -ije-
tai -je- kohdalla -e-. Merkitsen tästä poikkeukset: yksi niistä on verbin piti preesensmuodot, jotka ovat pijem, pije myös Serbiassa. Voit lukea lisää “ekaavista” kohdasta A9 Bosnia, serbia ja montenegro.
Useimmilla Kroatian rannikkoalueilla, mutta ei aivan etelässä (t.s. Dubrovnikin alueella) useimmissa sanoissa joissa standardikroatiassa on -ije- or -je-, on sen sijasta -i-, esim. pivati eikä pjevati. Tätä kutsutaan “ikavialaiseksi ääntämykseksi”. Voit törmätä siihen rennossa kirjoituksessa, joissakin romaaneissa, joissakin elokuvissa ja pop-musiikissa.
Verbin kuhati sijaan Serbiassa ja osissa Bosniaa ja Kroatiaa käytetään sanaa kuvati (tämä ei kuitenkaan ole kroatian standardikieltä).
Serbiassa verbi tanssia ilmaistaan yleensä sanalla igrati, jolla on sekä Kroatiassa ja Serbiassa muita merkityksiä (pelata).