→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi tai portugaliksi.
On kätevää osata sanoa Ana lukee tai minä kokkaan, mutta vielä hyödyllisempää olisi osata kertoa mitä luet tai kokkaat!
Kroatian kielessä on kieliopilliset sijamuodot. Paljolti suomen kielen tapaan niillä ilmaistaan esimerkiksi mitä luetaan tai ketä odotat – tätä kutsutaan objektiksi. Tähän käytetään akkusatiivisijaa, jota toisinaan myös objektisijaksi kutsutaan. Koska akkusatiivi on pitkä sana, se lyhennetään usein vain A:ksi. Suomenkin kielessä esim. pronominilla "minä" on akkusatiivimuoto "minut", mutta kroatian akkusatiivi kääntyy myös usein parhaiten suomen partitiiviksi ("minua").
(Substantiivit ovat enemmän tai vähemmän määriteltyä kohteita, henkilöitä tai käsitteitä kuvaavia sanoja. Ne kuvaavat jotakin, joka voi suorittaa toiminnon, kuten sisko tai kissa, tai olla toiminnnon kohteena, voit esim. syödä pizzan).
Kaikki substantiivit eivät muutu akkusatiivissa samalla tavalla. Jotkin eivät muutu lainkaan. Suuri joukko kroatian substantiiveja päättyy -a; nämä päättyvät akkusatiivissa -u. Esimerkiksi:
baka isoäiti |
riba
▶
kala |
Yllä luetellut sanat ovat perusmuodossa, ‘sanakirjamuodossa’ eli nominatiivissa (lyhyesti N).
Voimme nyt sanoa:
Ana čita knjigu. ▶ Ana lukee kirjaa.
Kuham juhu. Keitän keittoa.
Ivan pijepiti kavu. Ivan juo kahvia.
Jedemjesti večeru. Syön illallista.
Pijempiti vodu. ▶ Juon vettä.
Esimerkiksi lauseessa Ana čita knjigu, sana Ana on subjekti. Kroatian N-sijaa kutsutaankin toisinaan sujektisijaksi:
| subjekti ↓ |
|
objekti ↓ |
| Ana | čita | knjigu. |
| N | A |
Suomen kielessä yleisin sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Näin on myös kroatiassa. Tilanteista joissa käytetään muunlaista järjestystä kerrotaan myöhemmin.
Suomen kielen tapaan kroatiassa ei ole epämääräistä tai määräistä artikkelia (kuten engl. a ja the).
Suurin osa verbeistä vaatii objektinsa akkusatiivissa. Esimerkiksi:
čekati odottaa |
slušati kuunnella |
Käytetään näitäkin:
Ana gleda televiziju. Ana katsoo TV:tä.
Trebam kavu. Tarvitsen kahvia. ®
Ivan čeka baku. Ivan odottaa isoäitiään.
Slušam pjesmu. Kuuntelen laulua.
Goran traži knjigu. Goran etsii kirjaa.
Ivan ima knjigu. ▶ Ivanilla on kirja (= "Ivan omaa kirjan").
Saatoit myös huomata, että kun suomeksi sanottaisiin (hänen) isoäitinsä, kroaatiksi sanotaan yleensä vain baka. Sanoja kuten hänen ja minun käytetään kroaatissa harvemmin, yleensä ne tulee vain päätellä kontekstista. (Suomeksikaan omistusta ei aina mainita selkeästi: voi hyvin sanoa olen kotona ja kaikki ymmärtävät että tarkoitat olen kotonani. Jonkun toisen talossa ollessasi sanoisit olen hänen kotonaan.)
Sama sääntö pätee myös lainasanoihin (muista kielistä otettuihin sanoihin):
Goran jedejesti pizzu. Goran syö pizzaa.
Akkusatiivipäätettä -a → -u käytetään myös henkilönnimissä:
Ivan čeka Anu. ▶ Ivan odottaa Anaa.
Goran sluša Ivanu. Goran kuuntelee Ivanaa.
Jotkin henkilönnimien taivutusmuodot sattuvat olemaan myös omia erillisiä nimiään – minkä näemme myöhemmin.
Suurin osa kroatialaisista -a-päätteisistä etunimistä on naisten nimiä. On kuitenkin olemassa muutamia miehennimiä joissa on pääte -a, esim. Jakša, Luka, Nikola and Saša. Niitä taivutetaan täysin samoin:
Ana traži Luku. Ana etsii Lukaa.
Pieni joukko kroatialaisia naisennimiä ei pääty -a: niitä ei taivuteta missään sijamuodossa. Tällaisia nimiä ovat mm. Ines ja Nives. Esimerkiksi:
Ivan čeka Ines. Ivan odottaa Inestä.
Kattavampi nimilista, joka sisältää -a-päätteiset miehennimet ja naisennimet jotka eivät pääty -a on luettavissa kohdassa L1 Yleisiä nimiä. ®
(Sellaisten sanojen, jotka eivät pääty -a (kuten Ivan) käyttö objekteina on selitetty seuraavissa luvuissa).
Lopuksi selitän, miten kysytään, mitä joku tekee (tällä hetkellä tai yleisemmin). Kroatian kielessä verbiä raditi työskennellä käytetään myös tarkoittamaan tekemistä yleisesti. Kyseisenlaiset kysymykset tulee aloittaa sanalla što ▶ mikä:
Kuten näet, kroatian kielessä kysymyksissä ei ole mitään erityissääntöjä. Ne tulee vain aloittaa oikealla kysymyssanalla. Esimerkissä on myös lainausmerkeissä verbin kirjaimellinen merkitys; tässä se tietenkin oikeasti tarkoittaa tekee.
Vastauksen voi antaa käyttäen vain verbiä, pronominia (eli ona hän (nainen)) ei tarvita, koska on ilmiselvää kenestä puhutaan. Kroatian kielessä suositaan yleisestiottaen mahdollisimman lyhyitä vastauksia.
Kun kysyt joltakulta suoraan mitä hän tekee, käytä 2. persoonan muotoa radiš:
Tätä muotoa käytetään ainoastaan tuttujen ja perheenjäsenten kanssa, kun puhuu jollekulle tuntemattomalle tai korkea-arvoisemmalle, tulee käyttää muita muotoja (ne selitetään myöhemmin).
Monilla alueilla sanaa šta ▶ käytetään puhekielessä sanan što® tilalta, joten tulet kuulemaan ja lukemaan usein šta radiš, jne. (katso vaikka Googlesta™).
________
® Sanan kava tilalta hieman eriävä kafa on yleinen suurimmassa osassa Bosniaa ja Serbiaa. Bosniassa käytetään myös muotoa kahva. Sanan juha tilalta näissä maissa käytetään yleisesti sanaa supa, kuten myös joillakin Kroatian alueilla.
Serbian standardi vaatii painottamaan sanan TV muodossa televizija (tätä kuulee Serbian julkisessa TV:ssä); siitä huolimatta suurin osa serbialaisista painottaa sanan samoin kuin Kroatiassa. Painotusta televizija kuulee kuitenkin toisinaan osissa Kroatiaa ja Bosniaa.
Vaikka monet nimet ovat yleisiä Kroatiassa, Bosniassa, Montenegrossa ja Serbiassa, on myös joitakin nimiä joita käytetään vain tietyissä maissa. Itse asiassa joitakin nimiä käytetään vain tietyissä Kroatian osissa ja muualla vain satunnaisesti – vaikka Kroatian kokonaisväkiluku onkin vain noin 4 miljoonaa.
Muotoa šta mikä pidetään standardina Serbiassa, Montenegrossa ja suurimmassa osassa Bosniaa. Se on hyvin yleinen Kroatiassa (mm. Zagrebin, Splitin ja Rijekan kaupungeissa) muttei standardi. Luoteis-Kroatiassa monet käyttävät puhekielessä sanaa kaj mikä (sen voi kuulla myös Zagrebissa). Osissa rannikkoa, etenkin saaristossa ja Istriassa käytetään usein puhekielessä sanaa ča merkityksessä mikä.