→ Voit lukea tämän luvun myös englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi tai portugaliksi.
Osaamme nyt sanoa Ana katsoo TV:tä, mutta miten sanotaan Ana ei katso TV:tä?
Se on varsin helppoa: lisää vain sana ne¨ juuri ennen verbiä. Tämä on kroatian kielessä normaali ja yleisin tapa muodostaa kieltolause:
Standardiääntämyksen mukaan sana ne¨ äännetään yhdessä sitä seuraavan verbin kanssa, ja useiden verbien kanssa – mutta ei kaikkien – sanaa ne¨ painotetaan verbin sijasta. Tämä on hyvin harvinaista ‘läntisessä’ ääntämyksessä, jossa paino ei juuri koskaan siirry tällaisissa olosuhteissa. Yllä mainittu yhdistelmä voidaan siis merkitä ne-gleda.
Jos haluat noudattaa standardipainotusjärjestelmää, sinun pitää tietää, milloin paino siirtyy sanalle ne¨ ja milloin ei. Saat sen selville katsomalla onko verbi (minun merkinnöissäni!) alleviivattu. Tämä selittää, miksi joidenkin verbien ensimmäinen tavu on alleviivattu:
| Standardipainotus kun verbin edessä on ne¨ | |
|---|---|
| ne + gleda | paino siirtyy sanalle ne |
| ne + čita | paino ei siirry: se pysyy tavulla či |
| ne + razgovara | paino ei siirry: se pysyy tavulla go |
‘Läntisessä’, paljon yksinkertaisemmassa järjestelmässä paino ei siirry edes sanasta gleda. Tässä järjestelmässä paino siirtyy lähinnä hyvin lyhyistä verbeistä, kuten znati tietää, ja niitä ei ole kovin paljon. Rijekan kaupungissa ja sen lähistössä paino ei tavallisesti siirry edes lyhyimmistä verbeistä:
| Rijeka | Zagreb | Split, Osijek |
|---|---|---|
|
ne zna ne gleda |
ne zna ne gleda |
ne zna ne gleda |
Tämäkään ei kuitenkaan selitä, miksi alleviivasin inf-muodon ensimmäisen vokaalin mm. verbissä pisati (piše) kirjoittaa; tästä on hyötyä paljon myöhemmin.
Kaksi pistettä (¨) sanan ne¨ jälkeen ovat vain muistutus, että kyseinen sana tulee juuri ennen verbiä ja se voidaan ääntää yhdessä verbin kanssa. Kyseessä on vain minun käyttämäni merkintä, jota ei tietenkään normaalisti kirjoiteta, joten ethän käytä sitä kirjoittaessasi kroatiaa.
Verbi imati omata ~ jollakin on on hieman erityinen: sen preesens yhtyy aina sanaan ne¨; nema, nemam, jne.:
Nemam čašu. Minulla ei ole juomalasia.
Kieltolauseet voivat tarkoittaa että jokin ei tapahdu juuri nyt tai että sitä ei koskaan tapahdu. Jos haluat korostaa sitä, että jokin ei koskaan tapahdu, lauseeseen tulee lisätä seuraava adverbi – sen yleisin paikka on ennen sanaa ne¨ – mutta kroatian kielessäkään kieltopartikkelia ei poisteta:
nikad(a) (ei) koskaan (käytetään siis kiellon ne¨ kanssa)
Tässä mielessä kroatia on samanlainen kuin suomen kieli, ja erilainen kuin englannin kieli, jossa kielto tulee poistaa kun käytetään sanaa never. Yllämainittu sana voi olla joko nikad tai nikada, kummatkin merkitsevät samaa ja lyhempää muotoa käytetään arkikielessä useammin (samoin on monen muunkin kaksi muotoa omaavan sanan kanssa). Esimerkiksi:
Ana nikad ne gleda televiziju. Ana ei koskaan katso TV:tä.
Nikad ne pijempiti kavu. En koskaan juo kahvia.
Sanan nikad(a) kaltaisia sanoja on enemmänkin: niitä kaikkia käytettäessä kielto säilyy. Suurin osa niistä alkaa ni-.
On myös olemassa erityisadverbi, joka korostaa kieltoa:
uopće + kielto ei... lainkaan ®
Kuten muissakin kroatian sanoissa, joissa on vokaaleja peräkkäin, vokaalit äännetään erikseen. Täten sanassa on kolme tavua: u-op-će. (Kyseisen sanan paino on on standardijärjestelmässä ensimmäisellä tavulla ja ‘läntisessä’ toisella.) Esimerkiksi:
Goran uopće ne spava. Goran ei nuku lainkaan.
Voidaan myös käyttää seuraavia adverbien ja sanan ne¨ yhdistelmiä ilmaisemaan, että jokin on ohi tai ei ole vielä alkanut:
još + kielto ei vielä
više + kielto ei enää
Esimerkiksi:
Goran još ne spava. Goran ei nuku vielä.
Više ne pijempiti kavu. En juo enää kahvia.
(Sanoja nikad(a), uopće, još and više ei ole pakollista laittaa juuri ennen sanaa ne¨, mutta se on niiden yleisin paikka.)
On myös hyödyllistä kertoa kuinka usein jokin tapahtuu. Seuraavat sanat ovat tässä hyödyksi:
|
često usein obično tavallisesti ponekad joskus r |
stalno koko ajan svaki dan joka päivä uv |
Tällaiset sanat sijoitetaan usein ennen verbiä, ja svaki dan usein myös lauseen loppuun. Kroatian sanajärjestys on melko vapaa, joten monet sanat voi sijoittaa mihin haluaa.
Ana rijetko gleda televiziju.
Ana katsoo TV:tä harvoin.
Ponekad pijempiti kavu. Juon kahvia joskus.
Ivan pijepiti kavu svaki dan. Ivan juo kahvia joka päivä.
Myös tämä sana tulee tarpeeseen: skoro melkein (merkityksiä on muitakin). Sanan nikad(a) kanssa käytettynä se tarkoittaa ei melkein koskaan:
Skoro nikad ne pijempiti kavu. En juo kahvia melkein koskaan.
Hyödyllisiä sanoja on muitakin. Kun esimerkiksi sanotaan että joku tekee jotakin, tästä voidaan olla täysin varmoja, tai sitten kyseessä voi olla arvaus. Tällöin tulevat tarpeellisiksi nämä ilmaukset:
možda ehkä |
sigurno varmasti |
Nämäkin sanat sijoitetaan tavallisesti ennen verbiä. Esimerkiksi:
Goran možda spava. ▶ Ehkä Goran nukkuu.
Ivan sigurno pije kavu. Ivan juo varmasti kahvia.
On muutamia sanoja, joilla ilmaistaan jonkin toistuvan tai tapahtuvan ensimmäistä kertaa:
opet / ponovo / ponovno taas, uudestaan
prvi put ensimmäistä kertaa
Ensimmäisten kolmen sanan välillä ei ole merkityseroa. Sanaa opet käytetään arkikielessä eniten:
Ana opet spava. Ana nukkuu taas.
Goran prvi put čita knjigu. Goran lukee kirjaa ensimmäistä kertaa.
Saatat joskus törmätä ilmaisuun prvi puta, esim. sanomalehdissä. (Joidenkin mielestä kyseistä muotoa ei voi hyväksyä standardina, mutta sitä näkee Kroatian hallituksen julkaisuissa!) Näiden kahden suhde on käytännössä sama kuin nikad vs. nikada.
Jos sinulta kysytään, mitä teet, etkä tee varsinaisesti mitään, voit vastata:
Što radiš? Mitä teet?
— Ništa. Ei mitään.
Kun sanaa ništa (ei) mitään käytetään verbin kanssa, myös kieltoa tulee käyttää:
Ivan često ne radi ništa. Ivan on usein tekemättä mitään. (kirj. ‘usein ei tee mitään’)
Seuraava lause kääntyy suomeksi lähes suoraan:
Ivan nikad ne radi ništa. Ivan ei ikinä tee mitään.